Ulkoministeriön kehitysyhteistyöosasto sai syyskuussa uuden päällikön, kun suurlähettiläs Marjatta Rasi astui viraston johtoon Katajanokalla. Osastopäällikön vakanssi on ollut täyttämättä parisen vuotta sen jälkeen kun Benjamin Bassin siirtyi muihin tehtäviin.

– Ensimmäiset kuukaudet ovat sujuneet tutustuessa kehitysyhteistyöhön paperilla, kertoi Rasi tavatessaan marraskuun alussa kehitysmaatoimittajien Maailman Sivu ry:n toimittajia. Kuva täydentyy, kun uusi osastopäällikkö pääsee kiertämään itse projekteja.

Rasi näkee kehitysyhteistyössä kansainvälisen kriisin.

– Rahoituskriisi on kansainvälinen, samoin uskottavuuskriisi.

Toisen ilmiön syyttäminen toisesta muistuttaa uuden osastopäällikön mukaan lähinnä kinastelua siitä, kumpi oli ensin, muna vai kana.

– Odotukset ovat olleet selvästi ylisuuria ja kehitysyhteistyö on ollut liikaa eriytynyt muusta ulkopolitiikasta, esimerkiksi kauppapolitiikasta. Meille vasta Euroopan unionin ajattelu on tuonut sen näkökulman, että kehitysyhteistyön on täydennettävä muuta ulkopolitiikkaa.

Kehitysyhteistyön muuttuneen luonteen korostamiseksi kehitysyhteistyöosaston tutuksi käyneen Finnida-nimen käytöstä on luovuttu. Kehitysyhteistyöosastosta tulisi kansainvälisissä yhteyksissä tästä lähtien käyttää nimitystä Department for International Development Cooperation, Ministry for Foreign Affairs of Finland.

Paasion paperista suuntaviivoja

EU:n kehitysyhteistyön on pelätty haukkaavan leijonanosan Suomen huvenneista määrärahoista. Rasi myöntää, että joudumme arvioimaan, kuinka paljon varaa jää oman kahdenvälisen avun toteuttamiselle.

– Mutta EU:ssa voi vaikuttaa vain jos on oma uskottava taso kehitysyhteistyössä.

Alkanut syksy on Kyon virkamiehille ensimmäinen viiteen vuoteen, jolloin tuntuu siltä kuin alamäki olisi pysähtynyt. Tiedotuspäällikkö Christian Sundgrenin mukaan ilmassa on enemmän positiivista kuin vuosiin: 0,7 prosentin määrällinen tavoite on taas kirjattu jopa budjetin perusteluihin.

Myös Marjatta Rasi peräsi kehitysyhteistyön tekijöiltä ja arvioijilta enemmän positiivista ajattelua. Työn sisällölle hän muiden tavoin odottaa suuntaviivoja tammikuun lopulla valmistuvalta Pertti Paasion selvitykseltä.

Uusi osastopäällikkö saapui Katajanokalle Intiasta, missä hän toimi suurlähettiläänä neljä vuotta. Suomen kehitysyhteistyöhön hän pääsi tutustumaan lähinnä Nepalissa ja Sri Lankassa, joihin hän oli myös akkreditoitunut.

– Intia opetti minua ymmärtämään kehitysmaiden ihmisten tarpeet. Se on laaja maa, jossa ei ole helppoja ratkaisuja, varsinkin kun paikallinen kulttuuri on otettava näkyvästi huomioon.