Somalialainen ympäristöryhmä pyytää apua Greenpeaceltä.
KUVA: PEIK JOHANSSON
Sen jälkeen kun ulkomaalaiset toimittajat lähtivät tv-kameroineen Somaliasta, sieltä ei ole kuulunut juuri mitään. Edes valtavat ympäristöongelmat eivät ole saaneet julkisuutta ulkomailla.
— Somalian ympäristökatastrofista ei tiedetä yhtään mitään kotimaani ulkopuolella, sanoo Somalian ympäristöryhmän johtaja Nur Mohamed. Kaksi vuotta sitten perustettu järjestö pyrkii yhdistämään eri klaaniryhmät ympäristöuhkia ehkäisevään työhön.
— Vakavin ongelma on Somalian aluevesillä harjoitettu ryöstökalastus. Valtavat länsimaiset ja aasialaiset kalastuslaivastot imevät kalakantamme kuiviin. Somaliassa ei ole tällä hetkellä hallitusta, merivoimia eikä rannikkovartiostoa, joten olemme ryöstökalastuksen edessä voimattomia, Nur Mohamed sanoo.
Kalastuksella on hankittu noin 15 prosenttia Somalian vaatimattomasta kansantuotteesta, mutta ulkomaisen rosvouksen takia kalastuksella elantonsa hankkineet somalit ovat nyt suurissa vaikeuksissa. Somalikalastajilta puuttuvat myös avomerikalastuksessa tarvittavat isot alukset.
Greenpeacen apua kaivataan
Ympäristöryhmä epäilee myös, että Somalian Punaisenmeren rantavesiin on upotettu myrkyllisiä jätteitä.
— Rantaan huuhtoutuu jatkuvasti kuolleita kaloja. Lisäksi rannikon asukkaat ovat kärsineet oudoista hermosto-oireista, päänsärystä ja pahoinvoinnista. Oireiden aiheuttajan uskotaan olevan peräisin ilmasta, vaikka meillä on tuskin lainkaan teollisuutta.
Nur Mohamed sanoo, ettei hänen ryhmällään ole voimavaroja tutkia näitä ongelmia, ja vetoaakin Greenpeaceen ja YK:n ympäristöjärjestöön Unepiin, jotta nämä tulisivat avuksi.
Ympäristöryhmällä on Somaliassa kaksi toimivaa osastoa, yksi pääkaupungissa Mogadishussa ja toinen Kismayussa. Molemmat järjestävät valistuskampanjoita, joissa ihmisiä varoitetaan ympäristöongelmien aiheuttamista terveysvaaroista.
— Esimerkiksi koleraa ja lavantautia on paljon, koska jätehuolto ei toimi. Jätteet kasataan keskelle kaupunkeja, missä ne saastuttavat se ilman että juomaveden. Kuvittele, miltä Helsinki näyttäisi muutaman vuoden päästä, jos jätehuolto lopetattaisiin.
Ympäristöryhmät neuvovat ihmisiä polttamaan tai hautaamaan kotitalousjätteensä tai ainakin eristämään jätteet pois alueilta, joilla asutaan tai syödään.
Ympäristöryhmässä toimii pääasiassa vapaaehtoisia nuoria ja sen budjetti on minimaalinen. Koska voimavarat eivät riitä suurten ongelmien ratkaisuun, ryhmä keskittyy valistustyöhön, jonka tavoitteena on saada paikalliset yhteisöt toimimaan oma-aloitteisesti ongelmiensa ratkaisemiseksi.
Villieläimet tuhottiin
Ympäristöryhmä tekee työtä myös Somalian viimeisten villieläinten suojelemiseksi.
— Villieläimiä on tuskin enää olemassa. Sota tuhosi ne tai ajoi ne pakoon, ja nälänhädän aikana villieläimiä pyydettiin ruuaksi. Koska melkein kaikilla on tuliaseita, metsästäminen oli helppo keino hankkia ruokaa, Nur Mohamed selittää.
Villieläinten metsästys ei ole enää vuosiin ollut ruuan puutteen takia tarpeen ja nyt somalialaisia täytyisikin opastaa luonnon tasapainon säilyttämiseen. Se on tietysti hidas prosessi.
Pakolaisena Suomeen tullut Nur Mohamed pitää jatkuvasti yhteyttä kotimaahansa ja yrittää hankkia ulkopuolista tukea Somalian ympäristöryhmän toiminnalle.
— Voimme tehdä paljon itse, mutta merten suojelussa ja myrkkyjätteiden torjunnassa tarvitsemme kansainvälistä apua.
Mark Waller, IPS