Kehitysyhteistyöjärjestöt lobbaavat EU:n kehitysmaapolitiikkaa maaliskuun lopulla Torinossa alkavassa EU:n jäsenmaiden hallitusten välisessä kokouksessa, jotta kehitysyhteistyötavoitteet otettaisiin huomioon myös EU:n maatalous- tai kauppapolitiikassa.
Euroopan unionin 15 jäsenvaltiossa valmistaudutaan parhaillaan palaamaan samankaltaisen kokouspöydän ääreen, jossa viisi vuotta sitten Maastrichtin huippukokouksessa päätettiin edellisen kerran merkittävistä koko unionia koskevista uudistuksista.
29. maaliskuuta alkaa Torinossa Italiassa EU:n hallitusten välinen konferenssi (HVK), jossa on tarkoitus katsoa, mihin tarkistuksiin Maastrichtin jälkeiset kokemukset antavat aihetta ja millä tavoin jatketaan unionin uudistamista.
Vuoden 1996 konferenssin asialistaa on valmistellut EU-maiden hallitusten edustajista koostunut ns. mietintäryhmä. Ryhmän esitysten perusteella HVK:ssa ei tulla tekemään kovinkaan radikaaleja uudistuksia. Tärkeimmät esille tulevat asiat koskevat unionin toimintakyvyn parantamiseksi ja päätöksenteon ja EU:n toiminnan avoimuuden lisäämiseksi tarvittavia muutoksia unionin päätöksentekojärjestelmään sekä yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehittämistä.
Konferenssissa on tarkoitus käsitellä myös muutoksia, jotka mahdollistaisivat unionin laajentamisen lähitulevaisuudessa uusilla jäsenvaltiolla. Mukaan ovat pyrkimässä etunenässä Malta, Kypros sekä useat Itä- ja Keski-Euroopan maat. Hallitukset voivat halutessaan ottaa käsiteltäväkseen myös muita EU:n perussopimusten tarkistamista tai täydentämistä koskevia kysymyksiä.
EU:n kehitysmaasuhteet eivät ole muodollisesti HVK:n esityslistalta, mutta HVK:n päätöksillä ja unionin tulevalla kehityksellä on vaikutuksensa myös EU:n kehitysmaasuhteisiin ja kehitysyhteistyöpolitiikkaan. Tämän vuoksi kehitysyhteistyöjärjestöjen oma EU-yhteystoimikunta (Liaison Committee of European Development NGO’s) on koonnut kaikkien 15 jäsenvaltion EU-yhteystoimikuntien edustajat koordinoimaan yhteistä toimintaa HVK:n keskusteluihin vaikuttamiseksi.
Miksi Torinon kokous on tärkeä?
Kehitysyhteistyötä tekevät ja EU:n kehitysmaasuhteisiin vaikuttamaan pyrkivät kansalaisjärjestöt ovat asettaneet tärkeimmäksi HVK-tavoitteeksi — ja muunkin EU-vaikuttamisensa keskiöön — vaatimuksen EU:n politiikan johdonmukaisuuden (koherenssin) parantamisesta.
Kehitysyhteistyölle asetettuja päämääriä ja tavoitteita tulisi tukea ottamalla ne entistä paremmin huomioon unionin maatalouspolitiikassa, ulko- ja turvallisuuspolitiiikassa ja kauppapolitiikassa sekä kaikessa muussa yhteisessä toiminnassa, jolla on suoraa vaikutusta kehitysmaiden asemaan ja EU:n kehitysmaasuhteisiin. Nykyisin esimerkiksi maataloustuotteiden vienninedistämisen käytännöt ovat pahimmissa tapauksissa räikeässä ristiriidassa EU:n kehitysyhteistyön tavoitteiden kanssa.
Yhtä lailla tärkeäksi tavoitteeksi kansalaisjärjestöt näkevät päätöksenteon avoimuuden lisäämisen. Parempi pääsy tiedon lähteille, mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja ylipäätään avoimuutta ja ”läpinäkyvyyttä” sekä poliittisten päätösten todellista noudattamista, niiden tulosten seurantaa ja vastuunkantoa korostava politiikka on tärkeää kansalaisjärjestöjen tavoitteiden ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien kannalta.
Muita tavoitteita ovat kumppanuuden (partnership) ja tasavertaisuuden parempi kunnioittaminen Euroopan unionin suhteissa kehitysmaihin sekä unionin päätöksentekoon ja toimintaan vaikuttavien instituutioiden, Euroopan komission ja Euroopan parlamentin aseman vahvistaminen ja ministerineuvoston päätöksenteon avoimuuden lisääminen. Kehitysyhteistyön kansalaisjärjestöt, yhdessä ihmisoikeus- ja maahanmuuttajajärjestöjen kanssa aikovat seurata tarkasti kehitystä myös unionin maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikassa.
Järjestöillä omat muutosehdotukset
EU:n laajuisen yhteistyön tuloksena kehitysyhteistyötä tekevät kansalaisjärjestöt ovat laatineet laajan ja konkreettisen esityksen kehitysyhteistyön ja kehitysmaasuhteiden kannalta myönteisten muutosten edistämiseksi hallitusten välisessä konferenssissa. Suomen EU-yhteystoimikunnan edustajat ovat esitelleet tavoitteet mm. ulkoministeri Tarja Haloselle ja jakaneet ne laajalle joukolle Suomen EU-politiikkaan vaikuttavia tahoja.
Työ jatkuu HVK:n käynnistyttyäkin, jotta kehitysmaasuhteet eivät unohtuisi EU-jäsenmaiden hallituksilta. Monilla tahoilla odotetaan konferenssin kestävän pitkään ja vaikeampien, unionin tiivistämistä ja enemmistöpäätöksenteon lisäämistä koskevien päätösten lykkääntyvän näihin asioihin kriittisimmin suhtautuvan jäsenmaan, Britannian parlamenttivaalien ylitse. Britannian vaalit on järjestettävä viimeistään vuoden 1997 keväällä.
Jari Luoto
Kirjoittaja Kansainvälisen solidaarisuussäätiön toiminnanjohtaja ja Suomen EU-yhteystoimikunnan jäsen