Tammikuun 16 päivänä Kiinan hallitus määräsi, että tästedes vain uutistoimisto Xinhualla on oikeus välittää ulkomaita koskevaa taloustietoa Kiinassa, Tapahtuma herätti laajaa kansainvälistä huomiota. Vähemmälle huomiolle jäi edellisenä päivänä tehty päätös jäädyttää uusien tunnusten myöntäminen Internetiin. Edeltäneenä puolena vuotena Kiinassa toimivat palvelujen tarjoajat eivät enää oleet kyenneet vastaamaan kiivaasti kasvaneeseen kysyntään.

Ulkomaita koskevan taloustiedon myyntiä ja Internetiä koskevat rajoitukset ovat osa Kiinan kiristyvää tiedotuspolitiikkaa. Kieltoja seuranneella viikolla puoluejohtaja Jiang Zemin piti linjapuheen, jossa hän totesi, että Kiina ei voi uhrata kulttuuriaan ja ideologiaansa lyhytaikaisen taloudellisen hyödyn vuoksi, ja että tiedotusvälineiden on säilyttävä tiukasti puolueen ohjauksessa.

Kiinan tiedotuslinjaa ilmentää maan johtavan toisinajattelijan Wei Jiangshengin viime marraskuussa saama 14 vuoden vankeustuomio väitetystä yrityksestä kaataa maan hallitus. Wei ehti olla vapaalla jalalla vain puoli vuotta vietettyään sitä ennen toiset neljätoista vuotta vankilassa. Mitä ilmeisimmin Wein uudelleenpidätyksen ainoa todellinen syy oli se, että hän ei suostunut vaikenemaan.

Kahdentoista vuoden tuomion on saanut Xi Yang kirjoittelustaan Kiinan keskuspankista. Kuuden vuoden tuomion on saanut Gao Yu kahteen hongkongilaislehteen kirjoittamistaan artikkeleista. Hallituksen medipolitiikka näyttää tällä hetkellä sallivan aiempaa laajemman kirjon pehmeitä aiheita urheilusta, filmitähdistä, seksistä ja elämätyyleistä, mutta valvovan erittäin tiukastiu rajattua aluetta, joka koskee vallan ydintä.

Muuri ei kaatunut Kiinassa

Kaiken Kiinassa tapahtuvan tiedonvälityksen yllä lepää yhä Taivaallisen rauhan aukion tapahtumien varjo. Tuolloin sotilaat tukahduttivat verisesti opiskelijoiden demokratiamielenosoitukset. 1980-luvun alusta vuoden 1989 verilöylyyn asti Kiinan tiedotusvälineissä koettiin suhteellisen vapauden kausi. Poliittiset johtajat jopa rohkaisivat kansalaisia esittämään vapaasti mielipiteensä. Tuohon kaikkeen tuli muutos Tienanmenin tapahtumien myötä.

Vuoden 1989 protestien varjossa koettiin ilmiö joka tuli tunnetuksi nimellä fax-vallankumous. Kiinalaiset toisinajattelijat käyttivät laajasti hyväkseen telefakseja vedotakseen maailmaan ja välittääkseen tietoa maan tapahtumista.

Toiset ovat odottaneet, että fax-vallankumousta seuraisi Internet-vallankumous, joka murentaisi keskusjohtoisen hallinnon perusteita mahdollistamalla vapaan tiedonkulun.

Kiina on kuitenkin ryhtynyt suunnitelmalliseen vastaiskuun rajoittamalla pääsyä Internetiin ja ohjaamalla liikenne sellaisia reittejä, että sitä voi valvoa. Uutistoimisto Xinhua on käynnistänyt oman ”Internet”-projektinsa. Sen tavoitteena näyttää olevan luoda järjestelmä, jossa tieto voi liikkua vapaasti Kiinan sisällä, mutta vain valvotusti maan rajojen yli.

Neuvostoliitossa faksia käytettiin murtamaan valtion tiedotusmonopolia. Erillisinä paketteina välittyviä Internet-viestejä on pidetty vielä vaikeampina jäljittää kuin fax-liikennettä. Hallituksilla näyttää kuitenkin olevan keinonsa valvoa Internetiä samalla tavalla kuin muutakin tiedotusta. Uuden viestintätekniikan arvioidaan ennen pitkää kuitenkin lisäävän sananvapautta ja vaikeuttavan yrityksiä tukahduttaa hallituksille epämieluisia tietoja.

Mika Nyman

Kirjoittaja on vapaa toimittaja