Uusi asetus vie intiaanien maat

Tammikuussa Brasiliassa tuli voimaan asetus, joka uhkaa peruuttaa Amazonian intiaanien oikeuksia omiin maihinsa. Entisestään kova kamppailu sademetsien käytöstä ja kohtalosta on kiihtynyt uusille kierroksille.

Avain Brasilian maaseudun ja Amazonian yhteiskunnallisen tilanteen parantamiseen on maareformi. Sitä on yritetty saada aikaan jo pitkään, 1980-luvun puolivälistä lähtien. Maattomat ihmiset ovat Brasilian maaseudulla heikoimmassa asemassa, ja heidän ihmisarvonsa on vähäinen parempiosaisten silmissä. Amazonian alkuperäisille asukkaille, intiaaneille, oman maan omistaminen on suoja metsänhakkuuta, malariaa ja garimpeiroja eli laittomia kullankaivajia vastaan.

Viime aikoina Brasiliassa on kuitenkin otettu askelia taaksepäin maaomistussuhteiden oikeudenmukaistamisessa. Maareformin kannattajat maaseudulla ja intiaanit Amazoniassa tarvitsevat entistä enemmän tukea ajaakseen asiaansa.

Tukahdutettu maareformi

Maareformi aloitettiin Brasilian maaseudulla 1985. Seitsemälle miljoonalle maattomalle maatyöläiselle oli tarkoitus jakaa 40 miljoonaa hehtaaria maata. Maat oli tarkoitus ottaa suurtilallisten joutomaista. Maareformi olisi poistanut köyhyyttä ja sosiaalista eriarvoisuutta.

Maareformi on kymmenessä vuodessa edennyt hitaasti eteenpäin. Suurtilalliset ovat hidastaneet maareformia järjestelmällisen terrorin avulla. Heidän ja paikallisten viranomaisten, lähinnä poliisin, keinoina ovat olleet uhkailu, perusteettomat vangitsemiset, kidutukset, tapot, raiskaukset ja murhat. Vuosina 1985-1990 murhattiin järjestelmällisesti tuhat maareformin puolestapuhujaa.

Terrorin kohteiksi ovat joutuneet kaikki, jotka ovat korottaneet äänensä maareformin puolesta. Kyläpapeista ammattiyhdistysjohtajiin on murhattu. Kuuluisin ammattitappajan uhri oli kuminkerääjien liiton johtaja Chico Mendes, joka ammuttiin vuonna 1993.

Valta suurtilallisilla

Perusongelma Brasilian maaseudulla on vallan epätasainen jakautuminen. Käytännösssä kaikki valta on suurtilallisilla. Kuvaavaa on esimerkiksi, että ainoastaan 15 murhaajaa tuomittiin vuosina 1985-1990 tapahtuneista murhista ja ettei yhtään murhien toimeksiantajaa tuomittu 80-luvulla.

Brasilian maaseudulla tapahtuu jatkuvasti ihmisoikeusloukkauksia. Tänä vuonna keskimäärin joka kolmas päivä on murhattu maareformin kannattaja. Päivittäin esiintyy uhkailuja, kidutuksia ja murhayrityksiä. Terrorin kohteena on koko väestö lukuunottamatta ylintä yhteiskuntaluokkaa. Tarkoituksena onkin kaiken vallan pitäminen ylimmällä luokalla – maareformi on sille suuri uhka. Panokset ovat kovat kummallakin osapuolella ja keinot sen mukaiset.

Terroriin maareformin kannattajat ovat vastanneet parantamalla yhteistyötä keskenään. Esimerkiksi yhteisten konferenssien järjestäminen on ollut voimannäyttö maareformisteilta. Varsinkin maattomien maatyöläisten liiton, kuminkerääjien liiton ja intiaanien etujärjestöjen yhteistyö on pelottanut maareformin vastustajia.

Vanhojen erimielisyyksien sopiminen oli avainlähtökohta eri etujärjestöjen yhteistyölle. Varsinkin intiaaneilla ja maattomilla maatyöläisillä on ollut perinteisesti riitoja sademetsien raivaamisesta. Maareformi vähentäisi painetta raivata sademetsää viljelymaaksi. Tämän takia maareformi on elintärkeä uudistus intiaaniheimoille.

Toisaalta liiallisessa painostuksessa piilee vaaroja. Brasilian armeija on perinteisesti ollut lähellä Brasilian maaseudun valtaapitävää luokkaa. Vaikka maareformin puolestapuhujat eivät käytäkään väkivaltaa missään muodossa, armeija on antanut ymmärtää tuhoavansa voimat, jotka ajavat liian radikaaleja uudistuksia Brasilian maaseudulla.

Kansanmurha-asetus

Tammikuun 8. päivänä 1996 presidentin allekirjoittama ”asetus 1775” on suurin puheenaihe Brasilian maaseudulla juuri nyt. Asetus, jonka ihmisoikeusjärjestöt ovat nimenneet ”kansanmurha-asetukseksi”, uhkaa Brasilian sademetsiä. Kohu asiasta on pikkuhiljaa leviämässä Brasilian ulkopuolellekin. Kansalaisjärjestöt ovat saaneet asian ainakin Euroopan parlamentin tietoon, sillä se on kahdessa kannanotossaan kritisoinut asetusta. Vuonna 1988 Brasilian parlamentti lisäsi perustuslakiin lain, joka laillisti intiaanien oikeuden maahansa ja turvasi intiaaneille oikeuden harjoittaa kulttuuriaan. Lain toteuttaminen käytännössä eteni hitaasti. Vain alle puolet intiaanien alueista saatiin lain piiriin. Intiaanit sademetsän omistajina on sademetsien olemassaolon kannalta paras vaihtoehto, koska intiaaneilla ei ole tapana tuhota omaa elinpiiriään. Intiaaneilla on myös paras tuntemus sademetsän ekologisesta rakenteesta. Toisaalta sademetsät ovat intiaaneille elinympäristön lisäksi turvapaikka. Intiaanien murhat ja raiskaukset eivät ole harvinaisia muualla Brasiliassa.

Ari Sardar

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!

Olet nyt varjossa ""staging"". Poistu