— Luultavasti viisumiani ei uusita, ja joudun lähtemään täältä vaimoni kanssa. Ainakaan en voi tehdä enää töitä täällä. En tiedä mihin menisimme. Tämä on kotini, Larry Feign selittää tuskan ja raivon sekaisesti.

Hän asuu Hongkongissa, Britannian kruunun siirtokunnassa, joka palautuu kesä-heinäkuun vaihteessa takaisin Kiinan hallintaan.

Yhdysvaltain kansalaisen Larry Feignin pessimistinen käsitys tulevaisuudestaan johtuu Lily Wong -sarjakuvasta. Se ilmestyi South China Morning Post -sanomalehdessä 20. toukokuuta 1995. Silloin lehti lopetti äkkiä sen julkaisemisen. Syynä oli strippisarjan poliittisuus. Feign arvosteli Kiinaa ankaralla huumorilla.

Larry Feign päätyi Hongkongiin alunperin 1985, koska hänen vaimonsa oli sieltä kotoisin.

— Menimme naimisiin 1983. Vaimoni opiskeli psykologiaa Kaliforniassa, ja minä tein lasten animaatioita. Inhosin Los Angelesia ja panin vaimoni lupaamaan, että muutamme kunhan hän valmistuu.

— Tänne päädyttyämme sain viikossa freelancer-töitä kuvittajana. Aloin myös piirtää Hong Kong Standardille pilakuvia kokemuksistani tulokkaana kaupungissa. Niistä tuli aika suosittuja. Marraskuussa 1986 aloitin sitten Lily Wongin.

— Joulukuussa 1987 vaihdoin Lilyn South China Morning Postiin. Se maksoi paremmin. Alunperin Lily käsitteli kulttuurien kohtaamista Hongkongissa. Ihmiset luulivat, että se perustui minun ja vaimoni elämään, koska päähenkilöinä oli samanlainen pariskunta — länsimainen mies ja paikallinen nainen.

Ei tunkua sarjakuvapiirtäjäksi

Feignin aloittaessa Lily Wongin ei Hongkongissa juuri ollut sarjakuvapiirtäjiä. Pilapiirtäjiäkin oli aika vähän. Feignin mukaan menestyshakuisessa Hongkongissa ei ole tunkua alalle, jossa ei voi juuri rikastua tosissaan. Nykyisinkin Hongkongissa julkaistavista sarjakuvalehdistä suurin osa on japanilaista tuotantoa.

— Kiinankielisissä lehdissä oli kyllä joitakin kiinalaisia pilapiirtäjiä. Jotkut heistä käyttivät satunnaisesti sarjakuvamuotoa. Heidän tyylinsä on ihan erilainen kuin länsimainen.

— Lehdessä toimittajani sanoi, että olin ensimmäinen, joka onnistui ylittämään täällä törmäävien idän ja lännen kulttuurien rajan. Käsittelin stripeissä myös asioita, jotka suututtivat minua. Usein ne olivat poliittisia.

— Toimittajani rohkaisi minua aluksi entistä poliittisempaan suuntaan. Minä ja Lily tulimme tunnetuiksi Hongkongin suorasukaisimpina poliittisina kommentaattoreina. Potkut eivät tulleet minulle yllätyksenä. Mutta kaikki tapahtui aiemmin ja rumemmalla tavalla kuin odotin.

Jo 1988 South China Morning Postin toimituksellinen asenne alkoi muuttua, ja Feign joutui muuttelemaan strippejään toimituksen määräyksestä. Välillä niitä myös jätettiin kokonaan julkaisematta. Kiinan hallituksesta ei esimerkiksi saanut käyttää sanoja takapajuinen, korruptoitunut ja totalitaarinen.

Lopulta toimitus ilmoitti, että sarjan julkaiseminen lopetetaan kertaheitolla. Käyttämättä jäivät seuraavan viikon kuusi strippiä, jotka Feign oli jo luonnostellut valmiiksi. Lehden piti kuitenkin maksaa hänelle sopimuksen mukaisesti kuukauden irtisanomisajan palkkiot.

Lily Wongin paikan lehdessä valtasi säätiedotus. Kaikki sensuroidut ja iso kasa muita aiheeltaan poliittisia strippejä vuosilta 1993 — 95 on koottu kirjaksi Banned in Hong Kong — the Cartoons You Weren’t Supposed to See.

Kirjassa on myös esipuhe, joka kertoo yksityiskohtaisesti Lilyn vaiheista South China Morning Postissa. Siinä ounastellaan myös perustavanlaatuista syytä lehden alunperin ärhäkän kriittisen suhtautumisen nöyrtymiseen. Lehti väitti syyksi säästöjä, mikä ei tunnu uskottavalta, koska Lily oli erittäin suosittu.

South China Morning Postin omisti kansainvälinen mediamoguli Rupert Murdoch, jonka hallussa on myös Kiinassa näkyvä satelliittitelevisiokanava Star TV. Kun Kiina uhkasi kieltää lautasantennit, Murdoch tiputti kanavaltaan BBC World Servicen kriittiset uutiset. Ehkäpä Lily Wongin sensurointi oli osa Murdochin imperiumin yrityksiä varjella kaupallisia etujaan Kiinassa.

Lily Wongista ihmisoikeuspalkittu

Vallanvaihdos on aiheuttanut Hongkongissa tietysti paljon jännitteitä. Monet varakkaat ovat lähteneet kaupungista, mutta pikkuhiljaa tilanne on ilmeisesti rauhoittumassa. Useimmat siirtokunnan asukkaat odottelevat kiinalaisia isäntiä suhteellisen maltillisesti. Onhan Kiinan hallitus luvannut säilyttää Hongkongin kapitalistisena ainakin seuraavat 50 vuotta ”yksi maa, kaksi järjestelmää” -ajatuksen alla.

Hermostuneita ovat lähinnä demokratialiikkeen kannattajat ja ne, jotka eivät ole virallisesti Hongkongin asukkaita — siis luvattomasti tai väliaikaisesti kaupungissa asuvat mannerkiinalaiset ja ulkomaalaiset kuten Larry Feign. Heistä Kiinan on helppo hankkiutua halutessaan eroon jättämällä oleskelulupa myöntämättä.

— Lily Wongin lopettamisen jälkeen minulla oli puolitoista vaikeaa vuotta. Olin käytännöllisesti katsoen mustalla listalla Hongkongissa. Kukaan ei uskaltanut antaa minulle töitä, koska työnantajat pelkäsivät, että siitä voisi olla heille myöhemmin haittaa, jos Kiinan hallitus huomaa.

— Tein enimmäkseen töitä ulkomaille. Olen juutalainen ja tunnelmat ovat vähän samanlaiset kuin sukulaisillani 30-luvun Euroopassa. Yksi demokraattituttuni murjaisi minulle, ettei minulla ole hätää: Ensin Kiinalla riittää kiirettä pidättää kiinalaisia ja muita paikallisia demokraatteja. Minunlaisteni ulkomaalaisten vuoro tulee vasta lokakuussa.

Larry Feign on vielä epätietoinen tulevaisuudestaan, mutta Lily Wong on jo tavallaan muuttanut Hongkongista maanpakoon. Sarja sai sensuuripäätöksen jälkeen hurjasti julkisuutta pitkin maailmaa, ja aluksi Feign pisti luomuksensa internetiin.

— Sitä on julkaistu Englannissa epäsäännöllisesti. Mutta nyt teen kokonaan uutta materiaalia. Piirrän Lilystä englantilaiselle Independent-lehdelle Hongkongin lähtölaskentasarjaa siirtokunnan sadan viimeisen päivän ajan.

Viime vuonna Larry Feign sai Lily Wongista Amnesty Internationalin ihmisoikeuspalkinnon sekä parhaana englannin- että kiinankielisenä sarjakuvana monien muiden palkintojensa jatkoksi.

Harri Römpötti

Lily Wongia voi lukea Internetistä osoitteesta: http://www.asiaonline.net.hk/lilywong