Mitä demokratia tarkoittaa? Mitä paikallisvaaleilla tarkoitetaan? Mosambikilainen faksilehti Mediafax teki pienen kyselyn Quelimanessa, maan tiheimmin asutun maakunnan pääkaupungissa, ja huomasi, että noin kymmenen prosenttia ihmisistä osasi vastata.
Mosambikilaisen Savana-lehden toimittaja Guilherme A. Mussene laajensi kysymystä: hän tiedusteli pääkaupunki Maputon kadunnaisilta ja -miehiltä, mitä nämä ajattelevat demokratiasta.
Kaupungin liepeillä olutta ja virvoitusjuomia myyvä Ana Chirindza sanoo kuulleensa puhuttavan demokratiasta maan ensimmäisten monipuoluevaalien yhteydessä 1994.
-Minä ymmärsin, että sota oli viimein loppunut. Kansa sai valita presidentin, koska emme voineet jatkaa sekä Chissanon (valtapuolue Frelimon johtaja, nykyinen presidentti) että Dhlakaman (pääoppositiopuolue Renamon johtaja) hallitsemina.
Mosambikilaisten enemmistölle demokratia tuli merkitsemään kansallista jälleenrakennusta, yhteiskunnallista ja poliittista vakautta, sanalla sanoen rauhaa.
-Naapurini selitti minulle Rooman rauhansopimusta ja ehdotti, että meidän pitäisi äänestää molempia, niin Frelimoa kuin Renamoakin, jotta tappaminen saataisiin loppumaan. Politiikasta minä en koskaan ole piitannut, mutta sodan tunsin nahoissani. Joka yö piti paeta ja piiloutua, oli vaikeaa kaataa puita ja polttaa niitä hiiliksi, kun joka puolella vain tapettiin, selittää Jofrino Seifane, noin nelikymmenvuotias puunhakkaaja.
Politiikan tutkija, tohtori Eduaro Júli Sitói sanoo, että viime vaaleissa monipuoluedemokratia kulki rauhan peukalokyytiläisenä. Vaalit merkitsivät ihmisille keinoa säilyttää rauha, joskin hauras sellainen.
Eurooppalaismallisesta, kansalaisten osallistumiseen perustuvasta, vakiintuneesta järjestelmästä voi tuskin puhua. Mosambikilaista demokratiaa on leimannut yksiäänisyys – vasta vähitellen on alettu kasvaa moniarvoisuuteen.
Siirtomaavallan perintönä maahan iskostui keskusjohtoisuus ja käskytys. Kansalaisten tehtäväksi jäi toteuttaa hallinnon eri tasoilta tipahtelevia määräyksiä. Itsenäistymisen jälkeen tahti ei ratkaisevasti muuttunut: yksipuoluejärjestelmässä valtaapitävä puolue oli yhtä kuin valtio.
Koko ”demokratia” oli mosambikilaiselle kovin outo käsite, varsinkin, kun maan lukuisista kansallisista kielistä sanalle ei tahdo löytyä vastinetta.
Anabela Marrime – Belusha-nimellä paremmin tunnettu prostituoitu – toistaa edellisten haastateltavien sanoman: politiikasta hän ei välitä sitten yhtään. Mutta sellaisen muutoksen hän on ollut havaitsevinaan, että nykyään poliisit antavat hänen hankkia elantonsa rauhassa eivätkä ahdistele niin paljon kuin aikaisemmin.
-Esimerkiksi eilisillä tienesteillä saatoin jo ostaa ruokaa lapsilleni. Se on ainut asia, joka minua kiinnostaa. Politiikasta, demokratiasta ja muista tuommoisista jutuista alan välittää vasta sitten, kun niistä on minulle jotakin selvää hyötyä. Eikö se demokratia muuten tarkoita vaaleja?
Anabelaan verrattuna huomattavan suurta liikevaihtoa pyörittävä Sakur Abdulremane on sitä mieltä, että demokratia tarkoitta vapautta.
-Ja nimenomaan talouden liberalisointia. Nykyään minä voin mennä Dubaihin tai Etelä-Afrikkaan ostamaan tavaraa ilman, että kukaan on minun niskassani. Kymmenen vuotta sitten se oli mahdotonta, mutta nykyisin viranomaiset eivät enää kiusaa kauppiaita. Jokainen voi rauhassa ostaa ja myydä. Minun mielestäni vapaan markkinatalouden toteutuminen oli meidän maamme suurin demokraattinen voitto.
Lyhentäen kääntänyt Erja-Outi Heino