Yhdysvaltain maihinnousut maahan tämän vuosisadan ensi vuosikymmeninä, pääkaupunki Managuan tuhonnut maanjäristys 1972, sandinistinen vallankumous 1979 ja sitä seurannut 50 000 uhria vaatinut ja maan romuttanut ”matalan intensiteetin” sisällissota olivat tapahtumia, joista Nicaragua muistetaan.
Nyt rauhan ja orastavan demokratian oloissa 1990-luvulla tapetille ovat nousseet Nicaraguan sisäiset poliittiset kahakat, joiden uutisarvo on kevyt entisiin tapahtumiin verrattuna ja siksipä nämä Nicaraguan sisäpolitiikan kukkaset seilaavat verkossa pikku-uutisina.
Mutta eivät nekään ole kovin mieltä ylentäviä ja juuri siksi ne sopivat niin hyvin tähän Nicaragua-uutisten yleiseen linjaan.
Insestisyyte Ortegalle
Keväällä ex-presidentti ja vallankumouskomentaja Daniel Ortega sai päälleen insestisyytteen. Jutun pisti alulle hänen vaimonsa Rosario Murillon 30-vuotias tytär Zoilamerica Narvaez Murillo, joka on väittänyt isäpuolensa hyväksikäytön alkaneen hänen ollessa 11-vuotias ja jatkuneen sen jälkeen vuosia.
Tähän syyttelyyn on esitetty selitykseksi montaakin motiivia. Yksinkertaisin niistä olisi, että tapahtunut on totta. Tätä vastaan sotii ainakin se, että Murillo-Ortegan perheen yhdeksästä lapsesta seitsemän on noussut kiistan aikana puolustamaan Danielin kunniaa ja sanonut väitteiden olevan perättömiä.
Toinen syy saattaisi löytyä Zoilamerican omista poliittisista pyrkimyksistä. Puolue, vaikkakaan ei fraktio, on ollut sama kuin isäpuolella. Kapean ristiin rastiin naineen poliittisen eliitin tuliset poliittiset leimahdukset perheiden sisällä ovat Nicaraguassa pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Insestisyyte lienee kuitenkin rajuimmasta päästä.
Ex-presidentin tukijoukot syyttävät mustamaalauksesta Ortegan sisäpoliittista arkkivihollista, istuvaa presidenttiä Arnoldo Alemánia ja hänen propagandakoneistoaan, joka keinoja kaihtamatta yrittäisi torpedoida Ortegan poliittisen tulevaisuuden.
Viimeisimpien tietojen mukaan Ortega on pääsemässä pälkähästä ehjin nahoin ja maineensa joten kuten säilyttäen. Toukokuun lopun puoluekokouksessa hän säilytti ainakin toistaiseksi asemansa. Kiistan toinen osapuoli Zoilamerica sen sijaan savustettiin ulos puolueesta.
Sandinistien riveissä huolta herättävät kuitenkin episodin jälkivaikutukset, jotka saattavat olla käännettävissä sandinisteja vastaan vuoden 2001 presidentinvaaleissa. Niihin Ortegakin tähtää.
Kokaiinijetti Alemánille
Niin tai näin, ällistyneet ja syyttävät katseet kääntyivät — Ortegan suureksi riemuksi ja Alemanin epäonneksi — liian nopeasti toiseen skandaaliin.
Viime vuoden lopulla Kaliforniasta varastettu pieni edustuskelpoinen suihkukone paljastui hiljattain samaiseksi uudelleenmaalatuksi presidentilliseksi kulkuneuvoksi, jolla presidentti Alemán on tehnyt useita sekä koti- että ulkomaanmatkoja viime aikoina. Kolme Alemánin luottomiestä ja nykyhallituksen ministeriä on sekaantunut menopelin epäselvyyksiin.
Varkautta suuremmaksi skandaaliksi asian tekee se, että koneen tiedetään suhailleen tiiviisti myös Costa-Ricassa ja Kolumbiassa. Varsinainen pommi tipahti, kun El Salvadorin poliisin erikoisyksikön miehet löysivät koneesta merkkejä kokaiinista. Se taas viittaa monien muiden koneen alkuperään, reitteihin ja muuhun käyttöön liittyvien epäselvyyksien ohella aineen salakuljetukseen.
Nyt seitsemän korkea-arvoista hallituksen virkamiestä on saanut jo syytteen niskoilleen. Koneen Nicaraguaan lennättänyt miaminkuubalainen José Fransisco Guasch on jo häipynyt Nicaraguasta ja oleilee tiettävästi Brasiliassa.
Asiaa tutkineen Canal 8:n toimittajat ovat saaneet tappouhkauksia ja kulkevat poliisin suojeluksessa.
Siinä on Amerikan mantereen toiseksi köyhimmän maan presidentillä selvitettävää. Jollain lailla juttu on haudattava ja syntipukki — tarpeeksi korkealta — löydettävä.
Alemán on kyllä yrittänyt pitää ainakin ministerinsä tyytyväisinä ilman kokaiiniakin, sillä missään palkkakuopassa he eivät ole olleet. Herrat ovat nostaneet 8 000 dollarin kuukausipalkkaa (noin 150 kertaa maan minipalkka), joka ylittää jo nelinkertaisesti Nicaraguaa paljon vauraamman Costa-Rican ministerien ansiot.
Joku voisi näissä sotkuissa nähdä jotain myönteistäkin; vaikka hyvin maalla ei ole mennyt koskaan, niin aseiden kalistelusta on siirrytty nicaragualaiseen versioon poliittisesta seurustelusta.
(KL)