WTO-kriittinen liikehdintä voimistuu
Sadat ruohonjuuritason liikkeet eri puolilla maailmaa nousivat Intian johdolla julkisuuteen Maailman kauppajärjestön, WTO:n ministerikokouksen yhteydessä viime toukokuussa. Liikkeet pyrkivät kiinnittämään ihmisten huomion MAI:n ohella juuri WTO:iin. WTO:ssa kriitikoiden mukaan on kyse ennenkaikkea dramaattisesta demokratian murenemisesta, vallansiirrosta ylikansallisille suuryhtiöille ja lähes täysin demokraattisen päätöksenteon ja valvonnan ulkopuolella toimiville virkamiehille.
Intialaiset ympäristö- ja viljelijäjärjestöt mobilisoivat Karnatakan 10 miljoonaisen maanviljelijäliikkeen ja Narmadan padon vastustusta johtaneen National Alliance of People’s Movements -liikkeen johdolla toukokuun ensimmäisenä päivänä puolimiljoonaisen massakokouksen Hyberabadin kaduille. Tällä ne halusivat herättää laajempaa keskustelua WTO:sta ja erityisesti sen biopatentointia säätävästä TRIPs sopimuksesta.
Yli 50 intialaisen järjestön edustajat allekirjoittivat vetoomuksen, jonka vaatimuksena oli Intian eroaminen WTO:sta. Liikkeet syyttävät WTO:ta epädemokraattiseksi elimeksi, jonka turvin ylikansalliset yhtiöt aggressiivisesti valtaavat Intian maanviljelysektoria ja tuhoavat perinteisiä maanviljelytaitoja, -alueita ja tiedon muotoja.
Intian viljelijäliikkeet ovat vuosikymmenen taitteesta saakka käyneet väsymätöntä taistelua GATT:ia, WTO:ia ja ylikansallisten maatalousalan yritysten maahantunkeutumista vastaan väkivallattoman kansalaistottelemattomuudenkin keinoin. Tilanne kärjistyi keväällä yli 400 maanviljelijän itsemurha-aallon pyyhkäistessä yli Intian, samanaikaisesti kun Intia vedettiin ensimmäisenä TRIPs:n toimeenpanemana ”suurena tapauksena” tuomittavaksi WTO:n riitojenratkaisuelimeen.
Jos Intia ei muuta patenttilainsäädäntöään vuoteen 2000 mennessä suurten maatalousalan yritysten tavoittelemaan, viljelijöiden ja ympäristöliikkeiden vastustamaan muotoon, joutuu se WTO:n sanktioiden kohteeksi.
Intian tapaus on vain yksi esimerkki WTO:n riitojenratkaisuelimen toiminnasta yleensä. Yksikään siihen viety suurempi juttu ei ole toistaiseksi päätynyt ”protektionismista” syytetyn valtion voittoon, vaan WTO näyttää järjestelmällisesti suosivan ylikansallisia yrityksiä oli ”kaupan esteen” perusteluna ympäristö-, sosiaaliset tai terveydelliset syyt.
Biopatentointia vastustavien kansalaisjärjestöjen mukaan tiedossa on, että esimerkiksi Yhdysvallat painostaa kauppasuhteiden heikentämisen uhalla useita Latinalaisen Amerikan valtioita solmimaan TRIPs:kin tiukempia kahdenvälisiä patentointisopimuksia. Kyseessä ei ole nappikauppa –bioteknologian alueella haettujen patenttien määrät kasvavat räjähdysmäisesti. 1991 niitä haettiin 4 000 kuukaudessa, 1996 määrä oli jo 40 000.
Esimerkiksi Ecuadorissa on TRIPs:n varjolla patentoitu yhdysvaltalaisten bioteknologian yritysten nimiin suuri määrä perinteisiä ravinto- ja hyötykasveja perunasta quinoaan ja ayahuaskaan.
TRIPs oli kuuma etelän ja pohjoisen vastakkain asettanut aihe jo Uruguayn kierroksella, jolloin muun muassa Yhdysvallat laati pahamaineisen ”watchdoglistansa” painostettavista rikkaan biodiversiteetin kehitysmaista, jotka vastustivat tiedon käsitteen kaventamista länsimaisia yrityksiä palvelevaan ”TRIPs-muotoon”.
Tulossa on entistä tiukempi kädenvääntö etelän ja pohjoisen välillä, kun TRIPs -sopimuksen tarkentamisen on määrä jatkua 1999 käynnistyvällä uudella WTO -neuvottelukierroksella.
Tanja Lipasti