Samaan aikaan kun Pohjois-Nicaraguassa Cinco Pinosin kylässä asuva 42-vuotias Reyna Cruz istui puussa, Nicaraguan presidentti Arnoldo Alemán vasta mietti, kannattaako maahan julistaa hätätila.
Koko pilkkopimeän yön vesi oli virrannut talon läpi, ja Reyna oli pitänyt takapihallaan olevasta kivestä kiinni, jotta vyötäröön asti ulottunut vuolas virta ei olisi tempaissut häntä mukaansa. Vasta varhain aamulla hänen onnistui kivuta puuhun käärmeen seuraksi odottelemaan veden laskeutumista.
Samaisena päivänä, 30. lokakuuta, pesidentti Alemán lopulta ilmestyi televisiokameroiden eteen ja ilmoitti, että maa on virallisesti luonnonkatastrofin kourissa.
Katastrofin mahdollisuutta vähäteltiin
Vierailin Reynan luona kaksi viikkoa myöhemmin. Monen muun lailla hän ihmetteli, miksi hallitus ei ollut varoittanut ihmisiä uhkaavasta vaarasta. Talonsa lisäksi Reyna menetti pienen satonsa, jonka piti turvata hänen perheensä toimeentulo kuivan kauden yli.
Mitch ilmestyi yllättäen. Ensin se näytti suuntaavan kohti Nicaraguaa, mutta pyyhkäisikin pian Hondurasin pohjoisrannikolle, jonne se juuttui hämmästyttävän pitkäksi ajaksi. Hurrikaani junnasi paikoillaan keskiviikkoaamusta 28. lokakuuta aina seuraavan päivän iltaan. Seurauksena olivat valtavat kaatosateet, jotka ulottuivat suurimpaan osaan Nicaraguaa.
Maan johto toivoi aluksi myrskyn kääntyvän pois. Nicaragualaisen Confidencial-lehden mukaan presidentille esitettiin keskiviikkona 28.10. arvio, jonka mukaan Mitch oli siihen mennessä aiheuttanut vahinkoja 30 000 ihmiselle. Samana iltana presidentti rauhoitteli kansalaisia televisiossa vakuutellen ettei syytä huoleen ole ja että Mitch on ”vaikeuttanut ainoastaan 10 000 ihmisen elämää”.
Laihat varotoimet
Nicaraguassa kukaan ei osannut valmistautua jättimäiseen katastrofiin. Varotoimissa oli pidetty mittatikkuna aikaisempia tuhoja. Vuonna 1988 maata koetellut ennätyksellinen hirmumyrsky Joan aiheutti vahinkoja hieman yli 400 000 hengelle. Kahdeksan vuotta myöhemmin hurrikaani Cesar kosketti pahan taikasauvallaan 45 000:tta ihmistä. Mitch tähän mennessä tehtyjen laskelmien mukaan vaikuttanut 900 000 kansalaisen elämään.
Tuo makaaberi optimismi on nyt kääntynyt päälaelleen ja Alemánin esittämät uudet vaurioarviot ovat ohittaneet synkkyydessään armeijan esittäät luvut.
Alkutoimien hitaus johtui myös huonosta valmistautumisesta. Kansalliseen varotoimisuunnitelmaan keskeisenä osana kuuluvat ns. siviilipuolustusjoukot eivät kyenneet nopeaan toimintaan. Armeijan alainen elin sai vuonna 1998 vaivaiset 2,5 miljoonaa markkaa puolustusvoimien 125 miljoonan budjetista. Tämä on merkinnyt sitä, että siviilipuolustusjoukot ovat pystyneet rakentamaan varosuunnitelmia vain 37:ssä maan 147 kunnasta.
Kansalaisjärjestöt kyykkyyn
Kun myrskyn aiheuttamien tuhojen laajuus alkoi valjeta, nicaragualaiset alkoivat ihmetellä, miksi hallitus puhui ainoastaan luonnonkatastrofista. Se ei halunnut julistaa kansallista hätätilaa, vaikka teko olisi helpottanut kansainvälisen katastrofiavun saamista. Korkea virkamies tunnusti pian julkisesti, että hätätilaa ei määrätä, koska se ”hyödyttäisi kansalaisjärjestöjä”.
Alemánin oikeistohallituksen suhde kansalaisjärjestöihin on ollut ongelmallinen. Hallitukselle järjestöt edustavat oppositiota eli sandinisteja, vaikka todellisuudessa organisaatioiden ideologia on harvoin sidottu mihinkään yksittäiseen puolueeseen.
Kansalaisjärjestöt jätettiin syrjään, vaikka monella niistä on vuo-sien kokemus työstä ruohonjuuritasolla. Ulkomainen apu kanavoitiin keskitetysti ministeriöiden kautta. Kunnat, joista useat ovat sandinistijohtoisia, jätettiin nekin sivuun operaatiosta siirtämällä paikallistason vastuu avun jakamisesta katoliselle kirkolle. Näin tehtiin siitäkin huolimatta, että maan laki määrää hätäavun koordinoinnin kuntien tehtäväksi.
Hallituksen populistiseen logiikkaan on kuulunut, että sen suosio kasvaa, jos se jakaa materiaalisen avun itse. Operaation keskittäminen yksiin käsiin on kuitenkin hidastanut avun kulkeutumista perille. Reyna Cruz sai ruokapaketin vasta kaksi viikkoa katastrofin jälkeen, ja sekin oli osa suomalaisten antamaa suoraa hätäapua. Hän on pettynyt hallitukseen: Miksi se ei välitä kansasta?
Monet sanovat, että Alemánin lähtölaskenta on alkanut. Viimeisin mielipidetiedustelu lupaa hänelle vain 12,5 prosentin kannatusta seuraavissa presidentinvaaleissa. Pahinta Alemánin kannalta on se, että kysely tehtiin ennen Mitchin vierailua.
JUKKA-PEKKA ARONEN
Managua