Presidentinvaalien lähestyessä Kumppani esitti ehdokkaille muutaman kehitysyhteistyöhön ja kansalaisjärjestötoimintaan liittyvän kysymyksen. Tässä ehdokkaille esitetyt kysymykset ja heidän vastauksensa kokonaisuudessaan.

Kysymys 1: Millaisena Te näette kansalaisjärjestöjen roolin yhteiskunnassa? Miten Te Tasavallan Presidenttinä tulisitte suhtautumaan kansalaisjärjestöjen aktiiviseen toimintaan ulko- ja kauppapolitiikkaan liittyvissä kysymyksissä?

Kysymys 2: Miten Teidän presidenttikaudellanne kehitysyhteistyötä pyritään nostamaan takaisin YK:n suosittelemaan 0,7% bktl-tasoon? Millaisena näette kansalaisjärjestöjen osuuden kehitysyhteistyössä?

Kysymys 3: Olisitteko presidenttikaudellanne valmis toimimaan Jubilee 2000 -kampanjan tavoitteiden saavuttamiseksi?

Kysymys 4: Tarjotaanko Mäntyniemessä vieraille Teidän presidenttikaudellanne Reilun Kaupan kahvia ja teetä?

Riitta Uosukainen:

1. Kansalaisjärjestöt ovat mielestäni merkittäviä yhteiskunnallisia toimijoita, jotka mahdollistavat kansalaisten suoran aktiivisen osallistumisen ja toisaalta profiloitumisen tiettyyn aihealueeseen. Esimerkiksi hyvin monella tämänpäivän poliitikolla on vaihteleva kansalaisjärjestötausta. Kansalaisjärjestöjen aktiivisuus kauppapolitiikassa tuo mielestäni erinomaisesti esiin esimerkiksi kuluttajanäkökulmaa. Ja kyllä ulkopolitiikka kuuluu kaikille. Jokaisella täytyy olla mahdollisuus lausua mielipiteensä myös ulkopolitiiksta.

2. 0,7 prosentin tavoitetta ei valitettavasti ole saavutettu, mutta Suomen kehitysyhteistyö on jo usean vuoden ajan ollut silti hyvää eurooppalaista keskitasoa eli käsittääkseni noin 0,3 prosentin tuntumassa bruttokansantuotteesta. On muistettava, että vaikka kehitysyhteistyömäärärahojen prosentuaalinen osuus ei ole noussut, on itse BKT kasvanut varsin vahvasti viime vuosina. Tämä on luonnollisesti vaikuttanut kehitysyhteistyömäärärahojen markkamääräiseen kasvuun.

Kehitysyhteistyössä kansalaisjärjestöistä on tullut tärkeitä toimijoita ja mikä tärkeintä, ne mahdollistavat yksittäisten kansalaisten osallistumisen kehitysyhteistyöhön niin täällä Suomessa kuin ulkomaillakin. Tiedotusvälineet antavat usein liian yksipuolisen kuvan kehitysmaiden todellisuudesta. Kansalaisjärjestöillä onkin tärkeä rooli maailmankuvan avartamisessa ja kansalaismielipiteen muokkaamisessa.

Samoin kansalaisjärjestöt ovat tehneet hyvää työtä tiettyjen erityisryhmien, kuten koululaisten tai vammaisten, parissa sekä tuoneet esiin naisten roolia kehityksessä. Kansalaisjärjestöjen rooli tiedottamisessa Suomen kehitystyöstä ja sen kohteista on myös ollut varsin merkittävää ja on tavoittanut kansalaisia.

3. Suomi on tukenut kansainvälisiä pyrkimyksiä velkojen anteeksiantamiseksi mm. EU:n tasolla ja myös hallituksemme on lähiaikoina tehnyt konkreettisia päätöksiä liittyen Jubilee 2000 -kampanjan tavoitteisiin. Toivon, että velkojen anteeksianto vaikuttaa siihen, että esimerkiksi perusterveydenhuoltoon ja koulutukseen suunnataan enemmän resursseja.

4.Mikä ettei – juodaanhan meillä eduskunnassakin Reilun kaupan kahvia! Kyllä tämän kampanjan tavoitteet ovat varsin kannatettavia ja olen erityisen iloinen siitä, että ”elefanttimerkki” on tullut tunnetuksi ja tietoisuuteen muutenkin kuin erityiskauppojen kautta. Tärkeää on nimenomaan kuluttajien tietoisuuden lisääminen kehitysmaiden työntekijöiden, tuottajien ja viljelijöiden oikeuksista ja oikeudenmukaisesta kohtelusta. Tähän liittyy vahvasti esimerkiksi keskustelu lapsityövoiman käytöstä.

Risto Kuisma:

1: Kansalaisjärjestöjen kasvanut merkitys on 1990 -luvulla tunnustettu niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Kansalliset ja kansainväliset kansalaisjärjestöt ovat lisänneet aktiivisuuttaan monissa ulko- ja kauppapolitiikkaan liittyvissä kysymyksissä. Suomessa nimenomaan kehitysmaa- ja globaalikysymyksissä toimivat järjestöt ovat viime vuosina tuoneet julkiseen keskusteluun laajan skaalan kysymyksiä monenkeskisestä investointisopimuksesta (MAI) ihmisoikeuspolitiikkaan ja yksittäisten suomalaisyhtiöiden toimintaan kehitysmaissa.

Kansalaisjärjestöjen rooli on ollut ja tulee olemaan tärkeä Suomessa ja yleensä myös muualla maailmassa. Olen itse ollut vuosikymmeniä aktiivi kansalaisjärjestöjen jäsen ja olen ollut myös mukana niiden johtotehtävissä, joten luonnollisesti senkin vuoksi arvostan kansalaisjärjestöjen toimintaa. Ulko- ja kauppapolitiikan osalta olin mm. Eristetään Etelä-Afrikka -kampanjan johdossa ja samoin Chilen sotilasdiktatuuria vastustaneiden kansalaisliikkeiden johdossa. Tasavallan presidenttinä suhtadun myönteisesti kansalaisjärjestöjen toimintaan kaikilla yhteiskunnan aloilla siis myös ulko- ja kauppapolitiikassa.

2: Kannatan YK:n suosittelemaa tavoitetta. Miten ja miten nopeasti Suomen kehitysyhteistyö täyttää tuon tavoitteen, riippuu eduskunnasta. Vaikka kansalaisilla on myötämieltä tavoitteen suhteen, ei tämä mielipide ole ollut riittävän voimakas, jotta se olisi heijastunut eduskunnan tahtoon. Hallituksen ja erityisesti valtionvarainministeriön niukka linja on säilynyt. Kansalaisjärjestöjen osuus on kehitysyhteistyössä edelleen tärkeä.

3. Olen valmis presidenttinä toimimaan Jubilee 2000 -kampanjan tavoitteiden puolesta.

4. Meidän perheessämme on Afrikka-tuotteita ja vastaavia käytetty jo kauan. Reilun kaupan kahvi ja tee on myös tuttua. Presidenttinä tarjoaisin luonnollisesti edelleen Reilun kaupan kahvia ja teetä.