Köyhyys ja yhteiskunnan varjopuolet eivät ole enää Kiinan viranomaisille samanlaisia tabuja kuin aiemmin. Kiinassa toimivien kansainvälisten avustusjärjestöjen mukaan nykyinen avoimuus olisi ollut mahdotonta vielä muutama vuosi sitten.

Markkinatalous on räjäyttänyt tuloerot kaikkien nähtäville ja heikentänyt kaikkein köyhimpien asemaa. Kiinassa noin neljäsosa väestöstä – lähes 300 miljoonaa ihmistä – elää köyhyydessä. Maaseudulla terveydenhuolto on romahduspisteessä. Lääkärit eivät saa palkkaansa, joka puolestaan on johtanut potilaiden ylilaskuttamiseen ja ehkäisevän terveydenhuollon heikkenemiseen.

Useilla alueilla yhteiskunta vastaa vain opettajien ja koulurakennusten kustannuksista. Kahden lapsen perheen koulukirjat voivat viedä puolet perheen tuloista, joten lapsia ei päästetä kouluun.

”Kiina on kuitenkin vähemmän puolustautuva ja selvästi avoimempi ongelmiensa suhteen kuin aiemmin”, arvioi Mark Hereward YK:n lasten oikeuksien järjestöstä Unicefista. ”Viranomaiset kertovat varsin halukkaasti, ettei kaikki köyhyys ole keskittynyt maan länsiosiin. He jopa rohkaisevat avustusjärjestöjä tutustumaan kaupunkien köyhien ja maaseudun siirtolaisten lasten ongelmiin.”

Vielä 90-luvun alussa aids kuvattiin ”ulkomaalaisten ongelmaksi”. Nykyisin terveysministeriö arvioi Kiinassa olevan 400 000 hiv-tartunnan saanutta. Arvio perustuu 11 000 rekisteröityyn tapaukseen. ”Kiina on nyt halukas kohtaamaan myös tämän ongelman”, uskoo Unicefin Aasian johtaja Kul Gautam.

Maailman Palat Kumppanissa 6/99:
Geeniruoka kiinnostaa Afrikkaa
Aputyö helpottunut Kiinassa
Kookospähkinästä apu malariaan
Reilu banaani jyllää Sveitsissä
Homofobia yhdistää Afrikan johtajia