Kansalaisyhteiskuntaa kehittämässä

Kansalaisjärjestöjen määrästä Virossa ei ole tarkkaa tietoa ja venäläisen kansanosan järjestöistä vielä vähemmän. Kuppikuntia on paljon, mutta useimmat ovat melko heikkoja.

Eesti Mittetulundus hingute ja Sihtasutuste Liit EMSL tai englanniksi NENO (The Network of Estonian Non-profit Organisations) on kattojärjestö, johon kuuluu toista sataa järjestöä. Informaatioteknologian konsultti Toivo-Ahti Adamson sanoo, että jäsenjärjestöt toimivat muun muassa sosiaalihuollon, kasvatuksen, kulttuuriperinnön vaalimisen, ympäristönsuojelun ja kansanryhmien integroimisen aloilla.

”Kaljanjuojien kerhot eivät järjestöömme kuulu.”

Liitto jakaa tietoa ja konsultaatiota järjestöille, sillä on oma kirjasto ja julkaisutoimintaa, se kouluttaa ja tuo kolmannen sektorin näkökantoja esiin keskusteluissa valtiovallan ja liike-elämän kanssa.

Kansalaisyhteiskunnan kehittämisen parissa painii myös Jaan Tönisson Instituutti, joka on perustettu tunnetun itsenäisyysmiehen kunniaksi. Sen johtaja Agu Laius sanoo, että demokratian ongelmia ovat ihmisten alhainen tiedon taso, vuoropuhelun aikaansaaminen kansalaisjärjestöjen ja hallinnon välille, yleensä hallinnon läpinäkyvyys, yhteiskuntaa vaivaavat köyhyysongelmat, korruptio, vaikka se ei Virossa olekaan pahimmasta päästä sekä viime vuosina rajusti kasvaneet huumeongelmat.

Instituutilla on kansalaiskasvatuksen keskus, kansalaisjärjestöjen tukikeskus, markkinatalouden tutkimuskeskus sekä kansainvälisen politiikan keskus. Tutkimusohjelmien lisäksi se järjestää valmennusseminaareja ja tietopalveluja opettajille, poliitikoille, kansalaisjärjestöjen jäsenille ja valtion sekä paikallistason päättäjille.

Välit venäläisiin normalisoituvat

Demokraattisia arvoja edistääkseen instituutilla on siviili- ja ihmisoikeuksien koulutusohjelma. Viron- ja venäjänkielisten koulujen opettajien koulutusohjelma keskittyy monikansallisiin ja monikulttuurisiin kysymyksiin.

”Virolaisten ja venäläisten välit ovat vähitellen normalisoitumassa”, Agu Laius arvioi. ”Asioihin ei suhtauduta enää niin poliittisesti kuin vuosikymmen sitten.” Kansalaisyhteiskunnan ja taloudenkin kehittymisen kannalta on kohtalokasta, jos maa on jyrkästi jakautunut. UNDP:n viimevuotisen raportin mukaan kansalaisyhteiskunnan voimistuminen Virossa on ensiarvoisen tärkeää ei vain sosiaalisektorin paikkaajana, vaan myös välttämättömänä osapuolena päätettäessä yhteiskunnan tulevasta suunnasta.

ERKKI PAAKKULAINEN

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!

Olet nyt varjossa ""staging"". Poistu