”Amerikkalainen elämäntapa ei ole kaupan”, julisti Yhdysvaltain presidentti George Bush Rion ympäristökokouksen alla vuonna 1992. Kun Valkoisen talon seuraava isäntä (kaikesta käsinlaskennasta ja muusta hauskanpidosta huolimatta) mitä todennäköisimmin tulee olemaan hänen poikansa George W., varsinainen öljymies, linja tulee tuskin muuttumaan ympäristöystävällisempään suuntaan.
Vahinko, sillä tuo ”amerikkalainen elämäntapa” sattuu olemaan juuri se perusongelma, jonka katastrofaalisia seurauksia ympäristölle ja ihmisille joudutaan huikealla hinnalla paikkaamaan kautta maailman.
Viimeksi ”amerikkalainen elämäntapa” oli vaarassa marraskuun lopussa YK:n ilmastokokouksessa Haagissa. Isä-Bushin politiikasta huolimatta Riossa oli saatu aikaan ilmastosopimus, jota kyettiin hyvin kivuliaasti konkretisoimaan Kiotossa 1997 sitovilla lupauksilla kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämisestä. Näiden lupausten toteuttamisessa epäonnistuttiin Haagissa täydellisesti, amerikkalaisen elämäntavan voitoksi.
Yhdysvaltoja Bushin dynastian välissä kahdeksan vuotta luotsannut Bill Clinton menetti Haagissa luultavasti viimeisen mahdollisuutensa tulla muistetuksi jostain muusta kuin rakastajattaristaan ja vahvasta vaimostaan. ”Miten hän selittää USA:n politiikan Chelsealle?”, hämmästeli yksi kokousta seurannut toimittaja jälkikäteen.
Kuten tavallista, raskaimman hinnan Haagin kokouksen epäonnistumisesta joutuvat maksamaan kehitysmaiden asukkaat.
Vai olisiko Haagin takaiskua kuitenkin pidettävä jonkinlaisena valepukuisena siunauksena? Nyt kukaan ei ainakaan pääse väittämään, että olisi sovittu jotain ratkaisevaa. Parempi niin kuin kosmetiikka, jolla päästöjen faktinen lisääminen muutetaan niiden vähentämiseksi? Vaan voiko tulevaisuudelta odottaa parempaa kompromissia, jos Valkoisessa talossa istuu taas presidentti Bush?
Olin pettynyt, kun Risto Isomäki ei ollut löytänyt karkuun päässyttä kasvihuoneilmiötä käsittelevän uusimman tieteiskirjansa loppuratkaisuksi mitään ufoilua uskottavampaa. Alan ymmärtää miksi. Sieltäkö on apu etsittävä?
Historiallinen vetoomus
Kirkko ja ammattiyhdistysliike julkistivat lokakuun lopussa Tampereella SASKin solidaarisuuspäivillä historiallisen yhteisen vetoomuksen kehitysyhteistyön puolesta.
”Vetoamme kaikkiin päättäjiin ja vaikuttajiin sen puolesta, että luotaisiin uusi kansallinen konsensus kehitysyhteistyön lisäämisen puolesta”, julistivat arkkipiispa Jukka Paarma ja SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen. ”Kehitysyhteistyömäärärahoja tulee lisätä vuosittain siten, että niiden osuus bruttokansantuotteesta lähtee tasaiseen nousuun. Samalla on huolehdittava kehitysyhteistyön laadun jatkuvasta parantamisesta,” vetosivat Paarma ja Ihalainen.
En sitä sen paremmin sanoisi. Eikä ole tarviskaan, minä voin allekirjoittaa tuon. Joukko kansalaisjärjetöjä suunnittelee vetoomuksen laajentamista valtakunnan laajuiseksi nimenkeruukampanjaksi.
Muista uusia Kumppanin tilaus
Kumppanin tekeminen ei ole ilmaista, kuitenkin haluamme tarjota lukijoillemme laadukkaan lehden edelleen maksutta.
Ilmainen lehti on helppo tilata. Kumppanilla on nyt yli 17 000 tilaajaa, joiden uskomme lukevan lehteä melko ahkerasti. Emme kuitenkaan halua tyrkyttää emmekä ennen kaikkea maksaa lehteä niille tilaajille, jotka eivät sitä enää halua.
Nyt on mahdollisuus valita. Lehden tilaaminen on nyt entistä helpompaa, mutta jos jatkossakin haluat Kumppanisi kotiin kannettuna, sinun täytyy uusia tilauksesi.