Kolumbiasta tulee monelle ensimmäiseksi mieleen huumekauppa. Helsingissä vieraillut kolumbialainen Patricia Moreno puhuu kuitenkin muista asioista. Hän kertoo yhteisöäideistä eli perhepäivähoitajista, jotka soppalautasen hinnalla kasvattavat väkivallan keskellä eläviä lapsia.
Sadattuhannet maan 38 miljoonasta asukkaasta ovat paenneet maaseudulta kaupunkeihin aseistetun vasemmisto-opposition, armeijan ja oikeiston hallitsemien puolisotilaallisten joukkojen tieltä. Moreno on huolissaan Kolumbian lapsista. Hän johtaa Unescon alaista kansainvälistä teatterikeskusta ja tekee yhteistyötä Santa Martan kaupungissa asuvien perhepäivähoitajien kanssa. Nämä yhteisöäideiksi kutsutut naiset kaitsevat lapsia omissa kodeissaan. Valtio ei maksa työstä palkkaa, mutta tarjoaa kaikille yhden ilmaisen aterian päivässä. ”Nyt on siis kyse kaikkein köyhimmistä”, Moreno tarkentaa.
Moreno on mukana nelivuotisessa taidekasvatusohjelmassa, johon kuuluu kuusikymmentä perhepäivähoitajaa. Heille järjestetään viikonloppukursseja, joilla kerrotaan hygieniasta ja muista arkisista asioista. Naiset keskustelevat kohtaamistaan ongelmista, kuten huumeiden käytöstä, perheväkivallasta ja toivottomuudesta. He tekevät teatteria oman elämänsä iloista ja suruista, ja saavat monenlaisia välineitä työhönsä. Kurssien jälkeen osanottajat jakavat tietoa muille yhteisöäideille, ja yhä useammat lapset alkavat piirtää, maalata ja esittää nukketeatteria ahtailla pihoillaan.
Yhteisöäidit tietävät maan todellisuudesta enemmän kuin monet tutkijat, ja heistä on tullut köyhien naapurustojen tukipilareita ja neuvonantajia. ”Päivähoitajat eivät pidä huolta vain lapsista, vaan yrittävät saada koko perheen integroitumaan yhteiskuntaan. He rakentavat sitä sosiaalista verkostoa, joka lapsilta puuttuu. Hoidettavat ovat olleet kasvotusten kuoleman ja väkivallan kanssa. Heidät on revitty juuriltaan. Lasten itsetunto on nollilla ja identiteetti hukassa. Taiteen avulla voidaan vahvistaa pienissä piilevää herkkyyttä ja saada paljon aikaan.”
Kursseilla hoitajat oppivat näkemään työnsä merkityksen.
”Köyhyydestä huolimatta yhteisöäidit ovat loistonaisia: ylpeitä ja arvonsa tuntevia. He tekevät lasten eteen kaikkensa. Muistutamme naisia koko ajan siitä, kuinka sankarillisia ja vastuuntuntoisia he ovat. Yhteisöäidit pystyvät antamaan toisille sitä, mikä heiltä itseltään puuttuu.”
Kolumbiassa on noin 35 000 yhteisöäitiä. Heitä kutsutaan nimellä madres comunitaries.