Ympäristövauriot ovat osasyynä Keski-Amerikan katastrofeihin.
Keski-Amerikan maista kuuden miljoonan asukkaan El Salvadorissa on metsiä kaikkein vähiten. Maan vain 21 000 neliökilometrin laajuisesta pinta-alasta on metsien peitossa enää kaksi prosenttia.
Metsien hävitys alkoi jo viime vuosisadan lopulla, jolloin kahvin, puuvillan ja sokeriruo’on viljely yleistyi El Salvadorissa. Karjatalous vei myöhemmin oman osansa. Lisääntyvä polttopuun käyttö on myös merkittävä syy metsien häviämiseen. El Salvadorissa puu on edelleenkin tärkein energianlähde ja vajaat 80 prosenttia väestöstä käyttää puuta ruuanlaitossa.
El Salvadorissa metsien häviäminen on merkinnyt, yhdessä maatalouden vaikutusten kanssa, ainakin maaperän köyhtymistä, eroosiota, pohjavesien kertymisen hidastumista ja sateiden vähentymisen sekä pitenevien kuivien kausien takia vesivoimaloiden energiantuotannon laskua. Noin puolet El Salvadorin pinta-alasta kuuluu Río Lempa -joen suistoalueeseen, jolla tulvat ovat riesana yhä useammin.
Vuonna 1998 Keski-Amerikkaa koetellut hurrikaani Mitch sai pahimmat tuhot aikaan eroosion löystyttämien jokisuistojen ja vuorten läheisyydessä. Hondurasin Tegucigalpassa maanvyöryt tuhosivat suuren osan kaupunkia ja Nicaraguassa 1 500 ihmistä jäi sortuvan vuorenrinteen alle. Nicaraguan ja Hondurasin välisellä Río Cocon suistoalueella ja El Salvadorin Río Lempalla koettiin pahimmat tulvat.
Keski-Amerikkaa kutsutaan ”tulivyöksi”, eikä ainoastaan sotaisen historiansa takia. Kannaksen kohdalla kohtaa kaiken kaikkiaan viisi tektonista laattaa, jotka aiheuttavat maanjäristyksiä mannerlaattojen liikkeiden vuoksi tai hyökyaaltoja eli tsunameja merenalaisten purkausten takia. Liikehdinnän seurauksena alueella kulkee tulivuorten ketju, joka ylettyy koko kannaksen poikki aina Meksikoon saakka.
Näiden luonnonvoimien lisäksi kannasta molemmin puolin ympäröivillä merillä syntyvät kesä-marraskuun välisenä aikana vuosittaiset hurrikaanit. Alueen ekologisen tuhoutumisen takia sateet ovat muuttuneet epäsäännöllisemmiksi ja rajuudessaan ne saavat joet tulvimaan. Sateiden jälkeiset kuivuusjaksot ovat muuttuneet yhä pidemmiksi.