Lääkefirmojen taistelu kalliiden patenttilääkkeiden puolesta halpoja kopiolääkkeitä vastaan jatkuu maailmalla. Samaan aikaan aids tappaa, Afrikassa ja muualla.

Aids on saanut Sambiassa maanjäristystä muistuttavan katastrofin mittasuhteet”, toteaa John Ng’anjo Sambian Children In Need -verkostosta. ”Ensin tarvitaan hätäapua ja sitten jälleenrakennusta. Nyt kalliit aids-lääkkeet ovat pääosin potilaiden ulottumattomissa. Hintojen laskeminen on Sambian potilaille ensiarvoisen tärkeätä. Aikuisväestöä koettelevia aids-kuolemia on vähennettävä mahdollisimman nopeasti, muuten tulevaisuus näyttää hyvin synkältä”, kertoo Ng’anjo.

New Yorkissa järjestettiin kesäkuussa Harri Holkerin johtama YK:n erityisistunto, jonka tavoitteena oli maailman aids-kriisin ratkaiseminen. Hätätila koskettaa yli 36 miljoonaa ihmistä, joista yli 90 prosenttia asuu kehitysmaissa. Suurin osa aids-potilaista asuu Saharan etelänpuoleisessa Afrikassa. Kokouksen loppuasiakirjassa korostetaan aids-kriisin ratkaisun edellyttävän ihmisoikeuksien laaja-alaista kunnioittamista. Kaikkien maailman maiden pitäisi pystyä takaamaan kansalaisilleen mahdollisuus aids-hoitoon vuoteen 2003 mennessä. Tavoite häämöttää kuitenkin vielä kaukana edessä päin.

Lääkeyhtiöiden oikeustaistelu

Kansainvälisessä aids-keskustelussa 19. huhtikuuta 2001 oli tärkeä päivä. Tuolloin päättyi Davidin ja Goljatin taistelua muistuttanut kolmevuotinen mittelö 39 monikansallisen lääkefirman ja Etelä-Afrikan hallituksen välillä. Lääkefirmat vetivät kanteensa takaisin. Ne olivat kyseenalaistaneet Etelän-Afrikan vuona 1997 säätämän lain, jonka mukaan maan hallitus voi myöntää paikallisille yrityksille lisenssin tuottaa tai tuoda ulkomailta patenttilääkkeitä edullisempia kopiolääkkeitä. Lääkefirmat saivat kuitenkin osakseen niin vahvaa kansainvälistä vastustusta, että ne joutuivat lopulta taipumaan.

Kohua herättänyt laillisuustaistelu ei ole ainoa rintama, jolla monikansalliset lääkefirmat – pitkälti Yhdysvaltain tuella – ovat käyneet kamppailua kehitysmaiden pyrkimyksiä vastaan. Tämän vuoden tammikuussa Yhdysvallat jätti Etelä-Afrikan tapausta muistuttavan Brasiliaa koskevan kanteen Maailman kauppajärjestön WTO:n sovitteluelimeen. Myöhemmin keväällä Yhdysvallat kuitenkin perui kanteensa.
Brasilia aloitti 1990-luvulla laajan ilmaisten aids-lääkkeiden jakeluohjelman, jonka tulokset ovat olleet erittäin rohkaisevia: aids-kuolemat ovat vähentyneet maassa puoleen.

Politiikan taustalla ovat Brasilian aids-aktivistien 1990-luvun alussa esittämät vaatimukset, joiden mukaan maan hallituksella on velvollisuus taata kansalaistensa terveydenhoito. Kansalaiset voittivat oikeustaistelun, ja Brasilian hallituksen oli pakko toimia. Koska maalla ei ollut mahdollisuuksia rakentaa aids-ohjelmaansa kalliiden patenttilääkkeiden varaan, brasialaiset alkoivat itse valmistaa kopiolääkkeitä.

Aids ja WTO-sopimukset

Lääkefirmojen keskeinen perustelu Etelä-Afrikan ja Brasilian tapauksessa on ollut se, että kansalliset kopiolääkkeiden tuotannon ja tuonnin sallivat lait ovat Maailman kauppajärjestön WTO:n kansainvälisiä patentteja säätelevän TRIPS (Trade Related Intellectual Property Rights) -sopimuksen vastaisia. Intialainen tutkija Kavaljit Singh korostaa, ettei tämä pidä paikkaansa. ”Nykyinen WTO-sopimus sallii järjestön jäsenmaille oikeuden erityistoimenpiteisiin, jos maan kansalaisten terveys sitä vaatii. Kopiolääkkeiden tuotanto ja tuonti ovat juuri tällaisia erityistoimenpiteitä. Monet teollisuusmaat – myös Japani ja Euroopan unionin jäsenmaat – turvautuvat usein itse tähän kansanterveyspykälään”, kertoo Singh.

Tutkijan mukaan lääkefirmojen näkökulmasta kysymyksessä on paljon laajempi ongelma kuin pelkkä WTO-pykälän tulkinta. Ne ovat huolestuneita siitä, että maailmassa aletaan säätää Brasilian ja Etelä-Afrikan esimerkin mukaisia kansanterveysnäkökulmaa korostavia kansallisia lakeja. Se vähentäisi kalliiden patenttilääkkeiden kysyntää ja siten myös yritysten tuottoja – erityisesti siinä tapauksessa, että myös Yhdysvaltain kansalaiset alkaisivat vaatia halpoja lääkkeitä.

Lääkkeiden hinnoissa on ilmaa

Monikansalliset lääkeyritykset perustelevat patenttilääkkeiden kalleutta sillä, että ne ovat sijoittaneet suuria summia lääkkeiden kehittelyyn. Sijoituksia on siis saatava takaisin korkeilla hinnoilla. Kenneth Ofosu-Barko Sambian Unaids-järjestöstä pitää perustelua valheellisena. Ofosu-Barko perustaa väitteensä heinäkuussa julkaistuun tutkimukseen. Sen mukaan kahdeksan yhdeksästä tutkitusta lääkefirmasta – Merck, Pfizer, Bristol-Meyers Squibb, Pharmacia, Abbott Laboratories, American Home Products, Eli Lily, Schering Plough ja Allergan – ilmoittivat erilaisten markkinointi- ja hallintokulujen olevan kaksi kertaa suurempia kuin tutkimus- ja kehityskulut. Kuuden yrityksen voitot olivat suuremmat kuin tutkimus- ja kehityskulut.

(Kuva: UNAIDS/PIROZZI)

Jotain lääkebisneksen kannattavuudesta kertoo myös se, että alan voittomarginaali oli vuonna 2000 neljä kertaa suurempi kuin Yhdysvaltain 500 suurimman yrityksen keskimääräinen voitto.

”Aids-lääkkeiden kehittelyä on rahoitettu myös laajalti julkisen tuen avulla. Yhdysvaltain kansallinen terveysvirasto on arvioinut, että vuonna 1995 yksityisen sektorin sijoitukset terveysalan tutkimukseen ja lääkkeiden kehittelyyn olivat ainoastaan 52 prosenttia kaikista investoinneista. Pelkästään kansallisen terveysviraston osuus oli samaan aikaan 30 prosenttia”, kertoo Singh ja jatkaa:
”Voimakas patenttisuoja ei myöskään näytä olevan edellytys sille, että lääketutkimuksen ja -kehittelyn varat kohdistuvat sinne, missä hätä on suurin. Ainoastaan 10 prosenttia globaalista lääketutkimuksesta kohdistuu köyhien maiden tappavien sairauksien parantamiseen.”

”Intialainen lääkefirma Cipla on kaupannut kopiolääkkeiden vuosiannosta 360 dollarilla (2 350 markalla), ja eräs toinen intialainen yritys pyrkii Sambian markkinoille 45 dollarin (290 markan) vuosihinnalla. Länsimaissa aids-patenttilääkkeet maksavat 10 000 – 12 000 dollaria (67 000 – 78 000 markkaa). Jotain täytyy olla vialla, kun erot ovat näin suuria”, Osofu-Barko toteaa.

Pelkästään lääkkeet eivät auta

Afrikan manner kamppailee maailman pahimman aids-ongelman kanssa, ja halvat aids-lääkkeet ovat elintärkeitä sen tulevaisuudelle. Huhtikuussa pidetyssä Afrikan aids-tapaamisessa Nigerian Abujassa lääkekysymys nousikin voimakkaasti esille.
Etelä-Afrikan oikeustapauksen jälkeen monissa Afrikan maissa on otettu samansuuntaisia askelia. Kenia on säätämässä lakia, joka helpottaisi halpojen kopiolääkkeiden tuontia ja tuotantoa, ja Botswanan hallitus suunnittelee aloittavansa lääkkeiden ilmaisjakeluohjelman aids-potilaille.

Siitä huolimatta, että aids-lääkkeiden hinnat ovat laskeneet kansainvälisen painostuksen seurauksena, onnistuneeseen lääkehoitoon tarvittava seurantajärjestelmä puuttuu vielä useasta maasta kokonaan.

Monen Afrikan maan terveydenhuoltojärjestelmä on vaikean taloudellisen tilanteen takia niin heikossa jamassa, että onnistuneen lääkehoidon takaaminen edellyttäisi huomattavia lisäsijoituksia. Vaikka halvinta yhdistelmälääkettä saisi Sambiassa 290 markan vuosihinnalla, ovat maan terveydenhuoltomenot vain 80 markkaa (12 dollaria) henkeä kohti. Sambiassa aids-hoidon takaaminen kaikille kansalaisille onkin vielä kaukainen tavoite.

”Aids-lääkehoidon merkitys ei rajoitu siihen, että se parantaisi potilaiden elinoloja: se vähentäisi aidsiin Afrikassa usein liittyvää häpeää ja potilaiden syrjintää. Tämä parantaisi myös elintärkeän ennaltaehkäisyn mahdollisuuksia, koska se rohkaisisi ihmisiä käymään aids-testeissä”, Ofusu-Barko toteaa.

Linkkejä:
BBC:n juttu aiheesta
Asiaa Tripsistä