Ruotsissa isänsä murhaama Fadime Sahindal nosti maahanmuuttajien kotoutumisen ongelmat otsikoihin myös Suomessa: kieli- ja yhteiskuntaelämän opintoja ei pystytä tarjoamaan lain edellyttämällä tavalla, työttömysprosentti on edelleen korkea kantaväestöön verrattuna ja lähes puolet lasten turvatalojen asukkaista on maahanmuuttajia.
Toukokuussa keskustelu jatkunee entistä vilkkaampana, kun hallitus selvittää eduskunnalle kolme vuotta sitten voimaantulleen kotouttamislain tehokkuutta.
Maahanmuuttajia on täällä vielä vähän, mutta muuten Suomen tilanne ei poikkea muista länsimaista: useimmissa maahanmuuttajia pitkään ja paljon vastaanottaneissa maissa on havaittu etnisten vähemmistöjen huono-osaisuus pysyväksi ilmiöksi, joka on kytkeytynyt yhteiskunnan perusrakenteisiin.
Suomen tavoitteena on integroida maassamme olevat ulkomaalaiset mahdollisimman nopeasti ja pysyvällä tavalla suomalaisen yhteiskunnan tasa-arvoisiksi jäseniksi. Laki edellyttää, että maahanmuuttajille opetetaan uudessa kotimaassa tarvittavat tiedot ja taidot, mutta tarkoituksena ei ole kuitenkaan sulauttaa tulokkaita valtaväestöön. Hallituksen linjauksissa oman kielen ja kulttuurin säilyttäminen nähdään tärkeäksi sekä maahanmuuttajien itsensä että suomalaisen yhteiskunnan kannalta.
Käytännön toteutuksessa ongelmia
Kun Suomeen asettunut maahanmuuttaja ilmoittautuu työvoimatoimistoon tai hakee toimeentulotukea, postista kolahtaa kutsu saapua työvoimaneuvojan tai sosiaalityöntekijän pakeille.
Elämäntilanteen, työllistymistoiveiden, ammattitaidon ja terveydentilan kartoittamisen jälkeen viranomainen ja maahanmuuttaja sopivat yhdessä yksilöllisestä kotoutumissuunnitelmasta, jonka noudattamiseen sosiaalituet sidotaan osittain. Suunnitelma voi sisältää esimerkiksi kielikursseja, ammattikoulutusta, kuntoutusta ja työharjoittelua. Tarvittaessa kotoutujille pitäisi pystyä opettamaan myös luku- ja kirjoitustaito.
”Kotouttamisasiat siirrettiin viitisen vuotta sitten sosiaali- ja terveysministeriöltä työvoimahallinnolle”, kertoo työministeriön suunnittelija Pia Salmela. ”Muutos näkyy myös käytännön kotouttamistyössä: työministeriön painopiste on maahanmuuttajien työllistämiskoulutuksessa.”
Työntekoa ei nähdä ainoastaan toimeentulokysymyksenä, vaan sitä pidetään keskeisenä avaimena kotoutumiseen. Töitä tekevän maahanmuuttajan ajatellaan voivan hyvin, ja töissä syntyvät yhteydet suomalaisiin takaavat sen, että maahanmuuttaja kokee olevansa osa täkäläistä yhteiskuntaa.
Kielikoulutuksen ja yleissivistävät opinnot työvoimahallinto on pyrkinyt siirtämään kuntien harteille, ja juuri tämä koulutus toimii huonosti, sillä kunnilla ei ole rahaa opetuksen järjestämiseen. Pahimmillaan kursseille on joutunut jonottamaan parikin vuotta.
Koulutukseen ja sitä kautta töihin pääsyn sijaan monet joutuvat odottelemaan pitkään pelkkien sosiaalitukien varassa. Tilanne on hankala, sillä tutkimusten mukaan maahanmuuttajat ovat suuressa vaarassa jäädä pysyvästi työelämän ulkopuolelle, jos töitä ei löydy kahden ensimmäisen vuoden aikana.
Akateemiset harjan varressa
Viime vuosina maahanmuuttajien työnsaantimahdollisuudet ovat kuitenkin parantuneet huomattavasti lama-ajan synkistä lukemista. Tulevaisuudessa tilanteen odotetaan paranevan edelleen, sillä työvoimapulaa pelkäävät yritysjohtajat toivovat ulkomailta uutta työvoimaa