Kehomme on ainoa omaisuutemme
Kotimme on työpaikkamme
Lapsemme ovat tulevaisuutemme
Elämämme on kriisien ympäröimää

Tuijotan intialaisen naisjärjestön seinälle ripustettua julistetta. Sen tekstissä kiteytyy monen naisen arkitodellisuus. Jokapäiväinen toimeentulo on riippuvainen kotona tehtävästä fyysisestä työstä. Lapset ovat perheen ainoa turva.

Entä miten on kriisien laita? Länsi-Intiassa Gujaratin osavaltiossa sijaitsevan Kutchin maakunnan kohdalla taitaa toteamus kriisien ympäröimästä elämästä valitettavasti pitää paikkansa. Kuivuus, tulvat, maanjäristykset, poliittinen levottomuus ja yhteisöjen väliset yhteenotot ovat alueella yleisiä. Kriisit ovat päässeet jopa suomalaisten lehtien sivuille. Apujärjestöt lähettävät työntekijöitään alueelle, ja minut laitettiin muiden perässä maanjäristyksen jälkeistä tilannetta arvioimaan.

On hämmentävää vierailla alueella järistyksen jälkeen. Bhujin kaupunki vilisee ihmisiä ja nelivetojeeppejä. Kyltit tien varsilla mainostavat apujärjestöjä. Hätäapuna lähetetyt telttakankaat heiluvat riekaleina tienvieressä. Hätkähdän jälkijäristyksiä, enkä pysty nukkumaan. Muut eivät näytä kiinnittävän jälkijäristyksiin mitään huomiota, niitä lasketaan olleen tuhansia.

Jo ennen maanjäristystä aluetta kohdannut kuivuus oli ajanut erityisesti maaseudulla miehiä etsimään töitä muista osavaltioista. Joissain kylissä ei ole lainkaan luku- ja kirjoitustaitoisia naisia. Naisten liikkuvuutta kodin ulkopuolella rajoitetaan yhteisöjen tiukoilla säännöillä. Silti tapaamissani naisissa on voimaa, he eivät suostu kriisien uhreiksi.

Joka torstai naiset avaavat radionsa kuunnellakseen yhteisöradio Kutchin Haikaraa. Radio-ohjelman toimittaa maakunnassa toimivien ruohonjuuritason naisryhmien keskusjärjestö. Viikoittaiset radiolähetykset syntyvät naisten käsissä. Kylissä on koulutettu naistoimittajia ja he kulkevat alueella jutunhakumatkoilla.

Kieli on vallankäyttöä. Se tulee selväksi kyläkokouksia seuratessa. Osaan vain kahta Intian valtakieltä, englantia ja hindiä. Naisten puheita tulkataan välillä kahden, joskus jopa kolmen kielen kautta. Tulkkausapua saa myös osavaltion pääkaupungista saapunut virkamies. Yleensä paikallistason kokoukset pidetään gujaratiksi, osavaltion pääkielellä, jota tällä alueella osaa vain harva nainen.

Kutchin Haikara –ohjelmassa käsitellään lapsiavioliittoja, myötäjäisiä, perheväkivaltaa ja paikallishallintokysymyksiä naisten osaamalla kielellä, kutchiksi. Lähetyksissä käytetty musiikki ja tarinat ovat kylistä kerättyä suullista perimätietoa. Haikara on kutchin perimätiedossa uskottu ystävä ja neuvoja, etenkin naisten keskuudessa suosittu hahmo.

Radio-ohjelma on tuonut naisten äänen kuuluville ja antanut mahdollisuuden käsitellä heille tärkeitä teemoja. Naisista on tullut sanavalmiita vaikuttajia, jotka ovat myös alkaneet osallistua alueensa paikallishallintoon.

Gujaratissa tammikuussa 2001 tapahtuneen maanjäristyksen jälkeen naiset aloittivat uudet lähetykset nimellä ”Tu Jiyaro Ain” (Olet elossa!). Lähetyksissä pyritään lisäämään naisten tietoisuutta jälleenrakennuskorvauksista ja painotetaan, että naiset voivat osallistua kylissä tehtäviin jälleenrakennussuunnitelmiin naisryhmien kautta. Tapaan naisen, joka menetti maanjäristyksessä miehensä ja kaiken omaisuutensa. Hän saa kylästään uuden kodin ensimmäisten joukossa. Naisryhmä on saanut neuvoteltua leskeksi jääneet autettavien listan kärkeen.

Tapa, jolla Kutchin naiset ovat vaatineet vastuuta omaan elämäänsä vaikuttavien asioiden suunnittelussa, on ollut monelle positiivinen yllätys. Itselleni vaikuttavin kokemus oli se, että naiset vaativat itselleen aktiivista roolia jälleenrakennussuunnitelmissa alusta alkaen, ja että apupakettien sisältöä sovellettiin paikallisiin tottumuksiin sopiviksi.

Tunne siitä, että ulkopuolisten tukema toiminta perustuu paikallisesti aloitettuun prosessiin, jossa naisilla on hyvin vahva omistajuus, on mahtava. Uskonkin, että koska naiset elävät jatkuvasti erilaisten kriisien keskellä, meidän ulkopuolisten tärkein taito on kuunteleminen. Taitoa vaalimalla on kriisien keskeltä mahdollista kuulla hyviä uutisia, jos vain niin haluaa.