Hyvin harvassa islamilaisessa maassa naiset ovat niin tasa-arvoisessa asemassa kuin Tindourfin pakolaisleireillä Saharassa. Sota, pakolaisuus ja äärimmäisen raskaat olot eivät ole kansalle hyväksi, mutta saharalaisnaisille ne ovat suoneet aseman, josta he eivät hevillä luovu.
Tufa Mehde on Saharan naisten kansallisen liiton jäsen ja kaupunginosansa edustaja kaupunginneuvostossa. Kaupungista puhuminen saattaa tuntua hassulta, kun kyseessä on telttarykelmä erämaassa, mutta vaikka fyysisesti Birganduzin kaupunki ei kaupungilta näytäkään, sosiaalisen organisaation puolesta kriteerit täyttyvät varsin hyvin.
Kun Marokko pommitti vuonna 1976 napalmilla länsisaharalaisten leirejä, naiset ja lapset lähtivät kävellen kohti Algeriaa. ”Kun pyörryin, kumppani totesi sen johtuvan lapsesta, jota kannoin mahassani”, Tufa Mehde kertoo.
”Algeriassa kohtasimme hyvin raskaat olosuhteet. Meidän naisten täytyi organisoida leirit, rakentaa koulut ja opettaa lapset kirjoittamaan. Meidän täytyi tehdä kaikki, jotta miehet voisivat taistella.”
Nyt saharalaisilla naisilla on äänioikeus, ja Demokraattisen saharalaisen arabitasavallan 51:stä kansanedustajasta 7 on naisia. Vuonna 2000 naisedustus saapui myös hallitukseen, kun Mariam Salekista tuli kulttuuriministeri.
Tufa Mehden mukaan saharalaisnaisen asema ennen 16-vuotista sotaa ja sen jälkeen eivät ole mitenkään vertailukelpoisia.
”Ennen nainen oli kauppatavaraa, jota myytiin ja ostettin, ja ainoa naisen paikka oli kotioloissa. Kun sota alkoi ja Polisario taisteli, naiset saivat kaikki velvollisuudet”, Tufa Mehde toteaa ylpeänä.
Naisvaltuutettu Tufa Mehde on ylpeä siitä roolista, jonka naiset ovat saavuttaneet Demokraattisessa saharalaisessa arabitasavallassa
”Älykäs tyttö pärjää miesten ammateissa”
Vaikka Saharassa puhutaankin paljon tasa-arvosta, jopa paikalliset feministit ottavat sukupuoliroolit annettuina. Seitsemän naiskansanedustajaa ja yksi naisministeri ei tunnu kovinkaan paljolta, mutta Tufa Mehde ei siltikään pidä systeemiä epäreiluna.
”Poliittisessa systeemissä ei ole naisille esteitä. Esteenä on vain naisen oma persoona.”
Virallisesti nainen voi vapaasti valita aviopuolison ja myös halutessaan erota. Myös ehkäisy ja abortti kuuluvat naisen oikeuksiin. Teoria ja käytäntö ovat kuitenkin kaksi eri asiaa.
”Abortti on islamissa kielletty, mutta se sallitaan, jos odottava äiti on sairaana tai vaarallisessa tilassa.”
Tufa Mehde pitää kasvattajana tyttöjä ja poikia samanarvoisina. Hän kuitenkin jakaa työt tyttöjen töihin ja poikien töihin.
”Jako ei kuitenkaan ole niin tiukka. Jos tytöllä on paljon älyä, hän kyllä pärjää perinteisissä miesten ammateissakin.”
Saharalaisnaisten kohonnut sosiaalinen arvonanto on pitkälti poikkeusolojen seurausta. Siksi voikin pelätä, että jos olot joskus tavalla tai toisella normalisoituvat, palaa naisen asema entiselleen. Tufa Mehde ei usko tähän.
”Nainen on saavuttanut edistyksen, jota ei voi enää ottaa takaisin. Olen varma, että tämä on pohja tulevaisuudelle.”
Kaksi Aichaa
Kahden saharalaisen Aichan tarinat kuvaavat hyvin naisen asemaa yhteisössä. Toisen elämäntarina on osoitus naisten parantuneesta roolista, toinen kertoo siitä, kuinka perinteet rajoittavat yhä naisen elämää.
34-vuotias naismuusikko Aicha Salek on maakunnassaan arvostettu artisti, joka säveltää laulunsa tunnettuihin runoihin. Valtaosa hänelle annetuista teksteistä on poliittisia ja Länsi-Saharan lähihistoriaan liittyviä, kuten ”Sinä, taistelija olet esimerkki” ja ”Laulu miehitettyjen alueiden kansalaisille”. Politiikasta laulaminen on uutta saharalaisnaiselle. ”Ennen sotaa nainen esiintyi vain kotipiirissä ja sukujuhlissa, kuten häissä. Nyt nainen voi esiintyä myös yleisissä spektaakkeleissa ja olla sanan varsinaisessa merkityksessä artisti”, Aicha Salek vertaa.
Uuden aallon muusikko Aicha Salek säveltää laulunsa isänmaallisiin runoihin. Ennen sotaa naisen ei ollut mahdollista esiintyä perhepiirin ulkopuolella
19-vuotiaan Aicha Embarekin tarina ei ole yhtä onnellinen. Hänet lähetettiin 11-vuotiaana Espanjaan käymään yläastetta ja lukiota. Viime syksynä Aicha Embarek sai stipendin korkeakouluun. Ennen opintojen alkamista tyttö päätti vierailla pakolaisleirillä perheensä luona. Hän ei kuitenkaan palannut espanjalaisen ottoperheensä luo, sillä isä esti häntä lähtemästä. Kun tilanne selvisi ottoperheelle, he yrittivät auttaa Aicha Embarekia pakenemaan vanhempiensa luota lähettämällä hänelle pakosuunnitelman ja lentoliput. Tytön pako kuitenkin epäonnistui.
Embarekin vanhemmat katsovat tytön velvollisuuksiksi perheestä huolehtimisen ja sairaan äidin hoitamisen. ”Kirjoittamattomat lait sanovat, etteivät lapset saa lähteä kotoa ilman vanhempien suostumusta”, perheen äiti Um-Saad Abdelkrim sanoo. Isän mukaan tyttären ja perheen välit ovat nyt paremmat kuin koskaan. Aichan mielipide jää arvoitukseksi, sillä hänen tapaamisensa ei järjesty pyynnöistä huolimatta.
Demokraattisen saharalaisen arabitasavallan lakien mukaan tyttö saavuttaa täysi-ikäisyyden 18-vuotiaana. Käytännössä hän kuitenkin vapautuu perheen alaisuudesta vasta mennessään naimisiin.
Ehkäisy on vielä unelma
Muutos saharalaisnaisten asemassa näkyy myös lasten saamisessa. Jos Hmaid Mohamed Maulud olisi syntynyt puoli vuosisataa aiemmin, hän olisi jo äiti. Nyt hän on 14-vuotias saharalaistyttö, joka unelmoi pääsevänsä Yhdysvaltoihin opiskelemaan lääketiedettä.
”Nyt naiset saavat normaalisti ensimmäisen lapsensa 23 – 24-vuotiaina, ja nelikymppisenä heillä on jo yhdeksän lasta. Miehet työskentelevät täällä kyllä ulkona, mutta kotona he eivät tee mitään”, Hmaid kertoo mutta vakuuttaa asioiden olevan eri tavalla, kun hän on kasvanut aikuiseksi.
Uuden sukupolven tyttö. Hmaid Mohamed Maulud uskoo, että kondomeilla riittäisi kysyntää Saharassa.
Vie oman aikansa selittää Hmaidille, mitä ehkäisyvälineillä tarkoitetaan. Lopulta hän ymmärtää kysymyksen, ja toteaa, ettei ehkäisyvälineitä ole leireillä saatavilla.
”Kun tyttö ja poika harrastavat seksiä, se tarkoittaa, että he saavat lapsen. Jos ehkäisyvälineet tulevat täällä joskus myyntiin, kaikki saharalaiset menevät ostamaan niitä”, Hmaid sanoo ja nauraa.