Ghana on Etelä-Afrikan ohella maailman suurimpia kullantuottajamaita. Samoin maassa on hyvät timantti- ja bauksiittivarannot. Kulta ja muut luonnonrikkaudet eivät kuitenkaan ole pelastaneet maata velkaantumasta rajusti monien muiden Afrikan maiden tapaan.
”Velkamme eivät ole maksettavissa. Siksi velkahelpotusohjelma tarjoaa pelkkiä murusia”, sanoo Ghanan Jubilee 2000 -liikkeen johtaja, lakimies Akoto Ampaw.
Jubilee 2000 -liike ajaa raskaimmin velkaantuneiden kehitysmaiden velan täydellistä anteeksiantoa. Ghanassa liike on jatkanut kansalaiskeskustelua velkaongelmasta, vaikka maailmanlaajuinen Jubilee-kampanja päättyi.
Toista mieltä Ampawin kanssa on Charles Abugre, Ghanaan merkittävimpiin kansalaisjärjestöihin lukeutuvan ISODECIN toiminnanjohtaja.
Ekonomisti Abugren mielestä velkahelpotusohjelman puolesta puhuivat monet järkisyyt.
”Velkahelpotus on parempi vaihtoehto kuin mikään muu maamme lyhyen tähtäimen suunnitelmista. Sitä kautta meillä on mahdollisuus päästä hirviön vatsaan, pystymme vaikuttamaan asioihin järjestelmästä käsin”, toiminnanjohtaja Abugre vakuuttaa.
Hirviön vatsalla Abugre tarkoittaa kansainvälisiä valuuttarahastoja, ennen kaikkea Maailmanpankkia ja IMF:ää, sekä ulkomaisia velkojia.
Ghanan hallituksen päätös hakea IMF:n ja Maailmanpankin HIPC-velkahelpotusohjelmaan (Highly Indebted Poor Countries) kirvoitti maassa kiivaan keskustelun, kun hallitus ja maan presidentti John Kufuor olivat ilmoittaneet päätöksestä.
HIPC-ohjelman avulla velkojat pyrkivät auttamaan raskaimmin velkaantuneita köyhiä kehitysmaita.
Hallitus lähes pakkoraossa
Velanhelpotusohjelman kiivaimmat vastustajat pitävät sitä teollisuusmaiden ja monikansallisten yritysten uutena keinona lisätä taloudellista valtaansa Ghanassa.
Osa vastustajista taas pelkää, että velkahelpotusohjelmaan liityminen karkottaa ulkomaiset sijoittajat maasta: ohjelmaan hakeminen ikään kuin vahvistaa maan talousongelmat. Yksi näkyvimmistä ohjelman vastustajista tällä perusteella on ollut entinen talousministeri Victor Selormey.
Presidentti Kufuor hallituksineen työskentelee kuitenkin pakkoraossa, sillä edellisten hallitusten luokattoman huono talous- ja muu politiikka syvensivät velkakierrettä.
Vaikka Charles Abugre kannatti HIPC-ohjelmaan menemistä, hän suhtautuu velanhelpotukseen monilta osin myös kriittisesti. Abugre ja hänen edustamansa ISODEC-järjestö on vastustanut kansainvälisten valuuttajärjestöjen johdolla toteutettuja talouden rakennesopeuttamisohjelmia. Rakenneohjelmat ovat toisaalta olleet velanhelpotuksen ehto, mutta niillä on myös pyritty vakauttamaan kehitysmaiden talous ja katkaisemaan velkakierre.
Ghanan pääkaupungissa Accrassa kalastuskunta luottaa perinteiseen afrikkalaiseen tapaan selviytyä: yhteistyöhön
Ghanassa näitä sopeuttamisohjelmia on toteutettu useita lähes parinkymmenen vuoden ajan. Toivottua vaikutusta niillä ei kuitenkaan ole saatu aikaan, huomauttavat velkahelpotuksen arvostelijat.
”Olemme vuodesta 1983 lähtien olleet mukana lukuisissa rakennesopeutus- ja velkahelpotusohjelmissa. Vuosittain olemme laittaneet noin 30 prosenttia vientituloistamme velanmaksuun. Kuitenkin ulkomaanvelka on kasvanut tuossa ajassa 1,6 miljardista 6,2 miljardiin dollariin. Emme kerta kaikkiaan pysty maksamaan velkaamme, saati lyhentämään sitä merkittävästi! Tarvitsemme täydellisen velkojen anteeksiannon”, Akoto Ampaw sanoo.
Hänen mielestään osittainen velkahelpotus vain luo hyvät edellytykset uuskolonialismille Afrikassa.
Ehtona tiukka talouskuri
Ghanan piti vakuuttaa Maailmanpankki ja IMF ennen kuin ne hyväksyivät Ghanan HIPC-velkahelpotusohjelmaan. Ghanan talouspäättäjille tämä merkitsi ja merkitsee rajun taloussaneerauksen ohella suostuttelu- ja neuvottelumatkoja useiden velkojamaiden luo, ohjelman kriitikoille taas uusia irvailun aiheita. Ghanan merkittävimmät velkojat ovat Iso-Britannia ja Japani.
Tiukka taloudenpito on merkinnyt kehitysmaissa tiukkoja budjetteja, joissa hallitukset ovat säästäneet etenkin sosiaali- ja terveydenhuoltosektorin varoja. Samoin uusi talouspolitiikka on kiristänyt verotusta.
Työttömyys on lisääntynyt, kun valtionhallintoa on yksityistetty. Tämä on ollut osittaisia velkahelpotusohjelmia vastustavien yksi suurimmista huolenaiheista niin Ghanassa kuin muissa raskaasti velkaantuneissa maissa.
Abugren mielestä Ghanan hallituksella ei kuitenkaan ollut vaihtoehtoa sen hakiessa velanhelpotusohjelmaan.
”Maan talous on siinä kunnossa, että hallitus joutuu laatimaan tiukkoja budjetteja joka tapauksessa. Tuloverotusta emme pysty enää nostamaan, joten jos haluamme maksaa velkamme korkoineen, meidän pitää ottaa taas lisää lainaa”, kiteyttää Abugre Ghanan talouskurimuksen.
”HIPC tarjoaa meille mahdollisuuden saada taloutemme jaloilleen. Sitä paitsi ei ole realistista ajatella, kuten osa velanhelpotuksn vastustajista näyttää kuvittelevan, että Ghanan hallituksen pitää täysin sanoa irti suhteensa IMF:ään ja Maailmanpankkiin. Me olemme niistä vahvasti riippuvaisia, ne ikään kuin edustavat rahoittajien kartellia.”
Köyhyys on ydinongelma
Rakennesopeuttamisohjelmat eivät arvostelijoiden mukaan ole juuri pureutuneet velkaongelman ytimeen: köyhyyteen sekä sen syihin ja seurauksiin. Pikemmin sopeuttamisessa on ollut kyse kaupan esteiden poistamisesta, usein kotimarkkinoiden tappioksi ja läntisten suuryhtiöiden eduksi, sanovat arvostelijat.
Velkakierteessä olevien maiden helpotusohjelmiin onkin ohjelmaan pääsyn ehdoksi lisätty niin sanottu köyhyyden vähentämisstrategia. Myös Ghanan hallitus joutui sorvaamaan sellaisen.
Damangin pikkuruisen kaivoskaupungin katukauppiaat eivät hyödy kotiseutunsa kultatuotoista edes välillisesti.
Kiteytettynä uudistus pyrkii siihen, että velanhelpotuksen aikansaaman taloudellisen elpymisen tuotot ja edut pitää suunnata nimenomaan köyhyyden vähentämiseen. Entistä enemmän siis panostusta maaseudulle, terveydenhuoltoon ja kouluihin.
Näitäkin pyrkimyksiä on arvosteltu, sillä velkojat voivat halutessaan sanella ehtoja: esimerkiksi mille alueille rahaa pitäisi suunnata.
Abugre muistuttaa, että eri maiden kansalaisjärjestöt ovat painostuksellaan saaneet uudistuksen osaksi velkahelpotusohjelmaa.
”Velkahelpotusohjelmasta on tullut entistä läpinäkyvämpi ja dynaamisempi. Myös kehitysmailla itsellään on nyt aiempaa suurempi mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua”, Abugre arvelee.
”Olennaista on se, että kansallinen talouden suunnittelu osataan liittää osaksi laajempaa maailmanlaajuista makrotalouden suunnittelua. Sitä kautta saamme oman äänemme paremmin kuuluviin Maailmanpankkiin ja IMF:ään.”
”Hallitus hakee nopeita ratkaisuja”
Täydellistä Ghanan ulkomaanvelkojen anteeksiantoa peräävä Akoto Ampaw pitää velkahelpotuksen yhtenä ongelmana sen synnyttämää riippuvuuden mentaliteettia.
”Osittainen velkahelpotus vain jatkaa riippuvuussuhdettamme kansainvälisiin valuuttarahastoihin ja tekee meidät voimattomiksi ratkomaan omat ongelmamme. Maailmanpankki ja IMF eivät tiedä eivätkä osaa ratkoa ongelmiamme meitä paremmin”.
”On selvä, ettei hallitusten pidä sallia tuhlaamista, korruptiota tai tehotonta hallitustyöskentelyä. Kaiken kaikkiaan tässä on kyse kuitenkin paljon suuremmista makrotalouden rakenteista. Hallitus oli suurissa talousvaikeuksissa ja se haki nopeita ja helppoja ratkaisuja.”
Ampaw ottaa retoriikan avukseen, kun hän kuvaa Ghanan tilannetta ja täydellisen velkojen anteeksiannon välttämättömyyttä.
”Jos ryöstäjä pitää asettaa ohimollasi ja sanoo ’rahat tai henki’, ryöstettävällä ei yleensä ole vaihtoehtoa.”
Entä mitä Ghanan itse tulisi tehdä, jotta maan talous saadaan kuntoon? Ampawin mukaan hallituksen pitää tukea kotimaisia maataloustuottajia ja teollisuutta, jotta kauppavaje saadaan nykyistä tasapainoisemmaksi.
”Meidän täytyy saada kansalliset voimavaramme ja rikkautemme omaan käyttöömme. Kun kävin Antwerpenissä taannoin, näin siellä hillittömän määrän jalokiviliikkeitä. Meillä on sekä kultaa että timantteja. Nyt pitää alkaa jalostaa niitä itse.”
”Meidän on ajateltava Ghanan ja Afrikan etua ensijaisesti”, Afrikan yhdistymiseen vahvasti luottava Ampaw sanoo.
Faktoja Ghanasta:
Sijainti: Länsi-Afrikassa Guineanlahden rannikolla naapurimainaan Norsunluurannikko, Burkina Faso ja Togo
Pääkaupunki: Accra
Väkiluku: noin 20 miljoonaa
Pinta-ala: 238 537 neliökilometriä
Tärkeimmät paikalliset kielet: Ga, Ewe, Twi
Virallinen kieli: englanti
Valtiomuoto: tasavalta, entinen Iso-Britannian siirtomaa, itsenäistyi Saharan eteläpuolisista maista ensimmäisenä eli vuonna 1957
Valuutta: cedi