Suuri joukko kansalaisjärjestöjä on huolestunut salamyhkäisyydestä, joka vasta perustetun kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) tuomarinimityksiä verhoaa. Vuoden 1998 Rooman sopimuksessa vaaditaan ICC:hen ”tasapuolista nais- ja miestuomareiden edustusta” sekä ”tasapuolista maantieteellistä edustusta”, mutta lausekkeiden merkitystä käytännössä ei määritellä. Kansalaisjärjestöt pelkäävät periaatteen jäävän kuolleeksi kirjaimeksi länsimaiden ajaessa omia, valtaosin miespuolisia ehdokkaitaan takaportista sisään.

Vaikka ehdokkaiden nimittämisen takaraja on jo 30.11., avoimia valintaprosesseja tai kansalaiskeskustelua tuomarinimityksistä ei Amnestyn mukaan ole useimmissa valtioissa järjestetty. Päteviä naisia ei välttämättä ole edes informoitu hakumahdollisuudesta. Lokakuun 26. päivä mennessä virallisesti nimettyjä tuomariehdokkaita oli Amnestyn saamien tietojen mukaan 16, joista vain neljä oli naisia. Alustavien arvioiden mukaan nelisenkymmentä tuomioistuimen perustamissopimuksen allekirjoittanutta maata tulee määräaikaan mennessä asettamaan ehdokkaan, mistä joukosta 18 valitaan ICC:n tuomareiksi YK:n päämajassa ensi vuoden helmikuussa.

Suomessa nimityssuosituksen teki kansallinen valintaryhmä viime toukokuussa, ja ehdokkaaksi valittiin suurlähettiläs, oikeustieteen tohtori Erkki Kourula. Virka ei ollut avoimessa haussa, mutta ulkoministeriön oikeudellisen osaston yksikönpäällikön Marja Lehdon mukaan sitä edelsi asiantuntevien tahojen – yliopistojen oikeustieteellisten tiedekuntien ja Korkeimman Oikeuden – laaja konsultointiprosessi. ICC:n tuomarikriteerit täyttäviä naisehdokkaita ei Lehdon mukaan ollut tarjolla. ”Valinta tehtiin tietysti ensisijaisesti pätevyyden perusteella. Pitää muistaa myös, että Suomi oli muitten pohjoismaiden mukana vaatimassa Roomassa tasa-arvokysymyksen ottamista mukaan sopimukseen”, Lehto huomauttaa.

Helsingin yliopiston naisoikeuden ja oikeusteorian professorin Kevät Nousiaisen tietoon valintaprosessi tuli vasta epävirallisia väyliä pitkin. Hänen mielestään se, että oikeustieteellisen tiedekunnan kantaa nimityksiin kysytään, ei sinänsä merkitse kattavaa konsultointia: ”Oikeustieteellisissä tiedekunnissa Suomessa on tasan kolme naista professuureissa. Jos asiasta haluttaisiin herättää laajempaa keskustelua niiden piirissä, jotka ovat naisaisioiden kanssa tekemisissä – esimerkiksi naistutkijoiden – heille pitäisi ilmoittaa suoraan”, Nousiainen toteaa. Myös Korkeimman Oikeuden tuomareista enemmistö on miehiä.

Amnestyn mukaan naistuomareiden tasapuolinen edustus kansainvälisessä rikostuomioistuimessa on erityisen tärkeää sen vuoksi, että esimerkiksi raiskauksen, seksiorjuuden tai pakkosterilisaatioiden uhrien on vaikeampaa tuoda asiansa esiin pelkistä miehistä koostuvan oikeuden edessä. ICC tulee käsittelemään sotarikoksia, kansanmurhia ja muita ihmisoikeusrikoksia, joiden uhreista valtaosa on naisia.