Rotuun perustuvasta rasismista ei Euroopassa enää puhuta.

”Minun kauniilla ruskealla värilläni ei ole enää väliä. Nyt puhutaan väärin perustein tulevista pakolaisista, terrorismista ja islamista. Rasismi on määritelty uudestaan: uusi nimi on ’kulttuurien välinen konflikti’”, sanoo Euroopan rasismin vastaisen verkoston ENAR:n puheenjohtaja Bashy Quraishy.

Rasisminvastaisuuden tilalle ovat tulleet käsitteet ”integraatio” ja ”monikulttuurisuus”.

”Integraatio on sitä, että etniset vähemmistöt oppivat käyttämään huulipunaa ja juomaan kaljaa ja pitävät gringoa, George Bushia, sivistyksen ja valistuksen tuojana muslimimaihin”, Quraishy tokaisee.

Bashy Quraishy nimettiin vuonna 2002 ”Tanskan ärsyttävimmäksi mieheksi”. ”Olen ärsyttävämpi kuin pääministeri”, Quraishy sanoo tyytyväisenä.

Pakistanilaissyntyinen Bashy Quraishy, 58, on elänyt vuodesta 1969 Tanskassa. YK:n rasisminvastaisena päivänä Helsingin Lasipalatsissa pidetyssä seminaarissa hän ilmoitti kieltäytyvänsä sopeuttamasta ajatteluaan läntisten arvojen mukaiseksi ”kuten nykyään meiltä vaaditaan”.

”Minun kulttuurini on 5 000 vuotta vanha, olen kosmopoliitti ja kauniimpi ja älykkäämpi kuin useimmat tanskalaiset. Tanskalaiset saavat olla kiitollisia minulle, että laajennan heidän identiteettiään”, Quraishy sanoo seminaarin väliajalla. Hänellä on itsetunnolleen vahva pohja.

Hän on sukujuuriltaan Pakistanista mutta syntynyt vuonna 1945 Intiassa, Punjabissa.

Isä oli opettaja ja poliitikko, äiti maanomistajasukua. Kun Intia vuonna 1947 jakaantui, suurin osa muslimeista muutti uuteen Pakistanin valtioon, mutta Quraishyn perhe jäi joiksikin vuosiksi vielä Intiaan.

”Paikallinen maharadza suojeli meitä. Isäni oli tärkeä henkilö ja sikhi, kuten maharadzakin.”

Koulussa Bashy oli hyvä oppilas. Kerran opettaja kertoi heille apinoista ja sanoi erään lajin asuvan Afrikassa.

”Korjasin häntä sanoen lajin elävän Indonesiassa. Opettaja löi minua. Lähdin raivoissani kotiin.”

Pian hän palasi isänsä kanssa vaatien opettajalta anteeksipyyntöä.
”Opettaja pyysi minulta anteeksi. Se oli ensimmäinen taisteluni ja voittoni oikeudenmukaisuuden puolesta! Olin silloin 9-vuotias.”

”Hyvät paperit mutta väärä ihonväri”

Bashy Quraishy opiskeli insinööriksi Saksassa ja Yhdysvalloissa ja matkusti monissa maissa.

Tanskassa 24-vuotias insinööri alkoi etsiä töitä. Viimein eräs johtaja sanoi hänelle suoraan:

”Sinulla on hyvät paperit mutta väärä ihonväri. Me haluamme vierastyöläisiä siivoajiksi – emme sellaisia kuin sinä.”

”Revin paperini. Järkytyin sisintäni myöten. Mutta hyvä on! Ei pidä antaa käärmeen kahta kertaa iskeä samasta kolosta. Tajusin että Jumala ei tahdo minun työskentelevän insinöörinä vaan ihmisoikeustaistelijana.”

Vihan vimmalla Quraishy alkoi kirjoittaa lehtiin ja organisoida kokouksia samalla kun hän toimeentulokseen pyöritti ravintola- ja vaatebisneksiä.

Vuodesta 1980 hän on ollut kokopäivätoiminen etnisten vähemmistöjen konsultti ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. 1984-1999 hän toimi sisäministerin neuvonantajaryhmässä – ”kunnes ministeriksi tuli puolirasistinen Karen Jespersen”.

ENAR (European Network Against Racism) koostuu yli 600 eri ryhmästä, muun muassa kansalais- ja solidaarisuusjärjestöistä ja etnisistä vähemmistöryhmistä. ENAR:n puheenjohtajana Quraishy korostaa, että vähemmistöjen täytyy vaalia identiteettiään ja kulttuuriaan, tuntea oikeutensa ja yhteiskunnan valtarakenteet. Niiden pitää yhdistää voimansa yli uskonnollisten, etnisten ja kansallisten rajojen ja alkaa toimia yhtenäisenä painostusvoimana.

”Rasismia on vain lännessä”

Quraishy on asunut Tanskassa niin kauan, että sanoo olevansa tanskalaisempi kuin monet tanskalaiset.

”En juo, en polta, olen rauhaa rakastava, humaani. Olen tanskalainen myös sikäli, että minulla on kaksi lasta, joiden kanssa en asu …”

Innoitusta Quraishy kertoo saaneensa Profeetta Muhammedilta.

”En harjoita uskontoa mutta islam on identiteettini. Profeetta Muhammed julisti viimeisessä saarnassaan kaikkien ihmisten tasa-arvoisuutta. Se on minulle maailman ensimmäinen ihmisoikeuksienjulistus. Profeetta Muhammedilta tulee se veljeyden tuli, joka minussa palaa.”

Quraishyn mielestä rasismia on vain lännessä.

”Se on anglosaksinen sairaus ja liittyy siirtomaiden riistoon. Se on jopa tieteellisesti perusteltu. Etelässäkin on syrjintää, mutta ei rasismia. Esimerkiksi Intiassa kastittomien kohtelu johtuu sosiaalisista syistä. Kastittomien tummempi ihonvärikö? – se johtuu vain siitä että he ovat paljon pelloilla auringossa.”

Quraishyn vastaus on tyypillinen Etu-Aasian yläkastisille (kastijakoa on myös sikhien ja muslimien keskuudessa). Esimerkiksi Durbanissa elokuussa 2001 pidetyssä rasisminvastaisessa konferenssissa Intian alkuperäisväestöstä polveutuvat kastittomat vaativat tasa-arvoa, mutta virallinen Intia ei myöntänyt, että kastierottelu olisi rasismia.

1980-luvulta lähtien muun muassa UNESCOssa on todettu, että rotua ei voi palauttaa geeneihin. Rotujen piiristä löytyy enemmän erottavia tekijöitä kuin rotujen väliltä. Rotu on sosiaalisesti konstruoitu käsite, jolla ei ole biologista pohjaa. Siksi nykyään puhutaan pikemminkin etnisestä taustasta; käsitteenä se on neutraalimpi ja kattaa paitsi kansallisen myös kulttuurisen taustan.

Ilmestynyt Kumppani-lehdessä 2/2003