Tuntuuko maailma liian suurelta ja sekavalta? Oletko turtunut huonoihin uutisiin kaukaisilta mailta? Jospa kokeilisit kansainvälisyyskasvatusta.

Kansainvälisyyskasvatus on yläkäsite, joka sisältää monia osa-alueita. ”Esimerkiksi ihmisoikeus-, globalisaatio-, monikulttuurisuus-, ja ympäristökasvatus ovat osa kansainvälisyyskasvatuksen laajaa kirjoa”, kertoo Anisa Doty, joka koordinoi Kepan ylläpitämää Kansainvälisyyskasvatus-verkostoa.

Tyypillisesti eri eri osa-alueet ovat limittäisiä ja osaksi päällekkäisiä. ”Kansainvälisyyskasvatusta on oikeastaan kaikki toiminta, joka lisää ihmisten globaalia tietoisuutta”, Doty kuvaa. Yhdistävä tekijä on myös pyrkimys edistää maailmalaajuista yhteisvastuuta.

Käsitteen laajuus ja monitulkintaisuus voi aiheuttaa myös pulmia: tästä yksi esimerkki lienee se, että Dotyn mukaan etelän maissa monet tahtoisivat painottaa kaikkien oikeutta koulutukseen, kun taas pohjoisessa on perinteisesti keskitytty jonkinlaiseen solidaarisuuden ideaaliin.

Pari vuotta toiminut Kansainvälisyyskasvatus-verkosto tarjoaa tukea, materiaalia ja koulutusta ja kerää aiheeseen liittyvää materiaalia. ”Tarkoituksena oli luoda foorumi, joka tukee yksittäisten järjestöjen tekemää ruohonjuuritason vaikuttamistyötä”, Doty kertoo. Verkostoon kuuluu jo yli 90 järjestöä. Sillä on verkkosivu, jonka kautta mukana olevat järjestöt voivat viestiä, verkostoitua ja etsiä yhteistyökumppaneita. ”Kokemukset yhteistyöstä ovat olleet erittäin positiivisia. Keskustelu ja ideoiden jakaminen avaavat järjestöille uusia mahdollisuuksia.”

Verkosto on avoin, eikä liittyminen maksa mitään. Verkostoon onkin liittynyt järjestöjä laidasta laitaan. ”Esimerkkinä pienistä hankkeista voisi mainita SPR:n paikallisryhmien tekemän maahanmuuttajatyön, jonka tarkoituksena on lisätä suvaitsevaisuutta omalla paikkakunnalla. Toista ääripäätä edustaa Unicefin valtakunnallinen Janopäivä -kampanja,” Doty selvittää.
 

Lisätietoja: www.kansainvalisyyskasvatus.net

Ilmestynyt Kumppanissa 5/2003