Anne Rosenlew liikkeessään.

Anne Rosenlew on avannut Helsingin hienostokaupunginosassa Eirassa Pintade-nimisen liikkeen, jossa hän myy maahantuomiaan tekstiilejä ja koruja Senegalista. Hän haluaa näyttää, että myös afrikkalaiset tuotteet voivat olla kiinnostavia ja laadukkaita.

Rosenlew irtisanoutuu niinsanotuista Afrikka-kaupoista.

”Perinteiset afrikkalaiset tuotteet eivät mene kaupaksi kuin marginaalisesti. Jotta tuotteet pääsisivät niille markkinoille, jossa todella on rahaa, niiden on suodattauduttava jonkinlaisen filtterin läpi. Liian selvästi etnisiä tuotteita eivät kuluttajat kauan jaksa katsella. Jos vaaditaan, että afrikkalaisten tavaroiden on pysyttävä ’aitoina’, kielletään samalla niiden markkinoille pääsy. Tarvitaan tuotekehittelyä ja korkeaa laatua”, hän sanoo.

Hän näyttää 150 kilometriä Senegalin pääkaupungista Dakarista itään sijaitsevassa N’demin kylässä kudottuja sängynpeitteitä, jotka on ommeltu yhteen 20 senttiä leveistä suikaleista. Pehmeät värisommitelmat on laatinut suomalainen tekstiilitaiteilija Immi Halsti.

”Afrikkalaisten tekemät väriyhdistelmät eivät menisi kaupaksi”, Rosenlew toteaa ykskantaan.

Sitten hän levittää auki hienostuneesti kirjaillun, punertavana hehkuvan peitteen. Sen on valmistanut tekstiilitaiteilija Aissa Dione Dakarissa sijaitsevassa ateljeessaan. Peite ei viestitä mitenkään erityisesti afrikkalaisuutta, se on vain kaunis kuin iltarusko.

Aissa Dione on taiteilija, joka palasi Ranskasta Senegaliin vuonna 1985. Isoäitinsä kautta hän tutustui mandiak-heimon perinteiseen kudontatapaan. Hän kehitti uudet, 90 senttiä leveät kangaspuut ja perusti kutomon, joka nykyisin työllistää sata henkeä. Hän suunnittelee kaikki kankaansa itse.

”Dione tuntee afrikkalaisen ja eurooppalaisen maun. Hänen tekstiilejään myydään ympäri maailmaa, niitä ostaa muun muassa ranskalainen muotitalo Hermes”, Anne Rosenlew kertoo. Dione on hänen hyvä ystävänsä; Rosenlew on itse asunut 11 vuotta Senegalissa.

Käsityötuloilla koulu ja terveyskeskus

Myös N’demin kylän kankaankudonta on saanut alkunsa paluumuuttajasta. Islamilaisen veljeskunnan johtaja Serigne Babacar palasi 20 vuotta sitten Ranskasta kotikyläänsä ranskalaisen vaimonsa kanssa. Kylä oli kuihtumassa kovan kuivuuden jäljiltä.

Babacar ryhtyi elvyttämään perinteisiä käsityötaitoja. Vaimon suku avusti, ja koska perheellä oli Pariisissa oma liike, tuotteille saatiin myyntikanava Ranskaan. Myös islamilaisen veljeskunnan jäsenet, joita elää monissa Euroopan maissa, alkoivat markkinoida kotikylänsä tuotteita. Kehitysapuakin toiminnan organisoimiseksi saatiin.

Nykyään käsityöpajat työllistävät noin 400 ihmistä N’demissä ja 14 lähikylässä. Vanhaan tapaan miehet kutovat ja naiset värjäävät ja ompelevat. Näin saaduilla rahoilla kylään on rakennettu porakaivo, terveysasema ja 250 oppilaan koulu.

Anne Rosenlew kertoo, että kaupankäynti Pintadessa vilkastuu koko ajan. Hieman yllättäen eniten on myyty Aissa Dionen peitteitä, vaikka ne ovat kalliita: yksi peitto maksaa 412 euroa. N’demin kylässä kudottu sängynpeitto maksaa 100-120 euroa.
Pintade tarkoittaa muuten helmikanaa – niitä on Senegalissa kaikkialla. Suomenruotsalaisissa piireissä, joista Rosenlew on kotoisin, helmikanalla viitataan tietynlaisiin rouviin. ”Sisäpiirivitsi”, hän sanoo.

Pintade, Jääkärinkatu 17, ti-pe 11-17

Ilmestynyt Kumppanissa 5/2003