Maan tulotasolla on melko vähän yhteyttä siihen, kuinka onnellisia sen asukkaat ovat. Ainakin, jos on uskominen maailmanlaajuista World Values Survey -tutkimusta, jossa selvitettiin 65 maan asukkaiden arvomaailmaa ja elämänlaatua. Kussakin maassa tutkimuksen tekivät sikäläiset yhteiskuntatieteilijät, ja vuosina 19992001 kerätyt tulokset koottiin yhteen ja julkaistiin viime syksynä New Scientist -tiedelehdessä.
Tulokset olivat vähintäänkin mielenkiintoisia. Tutkituista kansoista onnellisimpia olivat nigerialaiset. Seuraavina oli lähinnä Latinalaisen Amerikan maita, muun muassa alueen köyhimpiin kuuluva El Salvador. Useimmat rikkaat teollisuusmaat olivat harmaata massaa joukon keskivaiheilla. Perää taas pitivät Venäjä, Armenia ja Romania, jotka maailman maiden vertailussa ovat keskituloisia.
Samalla löydettiin muitakin kiinnostavia piirteitä. Ensinnäkin, teollisuusmaiden asukkaat tanskalaisia lukuun ottamatta eivät ole tulleet piiruakaan onnellisemmiksi sitten toisen maailmansodan, vaikka tulotaso on noussut roimasti. Lisäksi monissa tilastojen mukaan melko onnellisissa maissa lähinnä yksilökeskeisten kulttuurien länsimaissa on poikkeuksellisen korkeat itsemurhaluvut, minkä New Scientist arvioi johtuvan sosiaalisten turvaverkkojen ja läheisten perhe- ja sukulaisuussuhteiden heikkenemisestä.
Onnellisuutta etsitään eri kulttuureissa eri asioista. Yhdysvalloissa haastateltavat korostivat menestystä ja itsensä toteuttamista, Japanissa perheen toiveiden toteuttamista, itsekuria ja ystävällisyyttä.
Tutkimuksesta selviää myös, että onnellisuus ja tyytyväisyys omaan elämään eivät välttämättä kulje käsi kädessä. Jos nämä kaksi tekijää yhdisti, omasta mielestään yleisesti hyvinvoivimpia ihmisiä asui Pohjoismaissa, Hollannissa, Sveitsissä ja Irlannissa, kun taas esimerkiksi Nigeria putosi joukon keskikastiin.
New Scientist toteaa, että kyseessä ei ole ensimmäinen tutkimus, joka osoittaa, että tarve kerätä omaisuutta tekee ennemminkin onnettomaksi kuin onnelliseksi. Mahtaisiko tässä havainnossa olla peräti uuden maailmanjärjestyksen siemen?
Ilmestynyt Kumppanissa 2/2004