Ranskalaisten koulutyttöjen päähineet ovat harvoin olleet yhtä tarkan syynin alla kuin tänä syksynä. Muutamaa päivää ennen koulun alkua Irakissa siepattiin kaksi ranskalaista toimittajaa. Heidän vapauttamisensa hinnaksi asetettiin juuri voimaan astunut laki, joka kieltää näkyvät uskonnolliset symbolit koulussa.
Usean yläasteen ja lukion portilla partioi ensimmäisenä koulupäivänä enemmän toimittajia kuin huivipäisiä tyttöjä.
”Huivi tulkittiin heti tueksi irakilaisille sieppaajille”, puuskahtaa vapaa-ajallaan huivia käyttävä englannin opettaja Naziha, 25.
Huivi vapauden merkkinä
Naziha tuskastui viimetalviseen keskusteluun täysin ja erosi opettajan virastaan viime kesänä. Vielä vuosi sitten hän puhui rauhallisin mielin tekemästään kompromissista: paljain päin koulun alueella, huivi päässä muualla.
Talven aikana opettajakollegoilta saatu aggressiivinen palaute käänsi Nazihan kelkan täysin. Hän ei tunnistanut itseään median tarjoilemasta, alistetun huivipäisen naisen kuvasta. Huivi oli hänelle henkilökohtainen valinta, uskonnollisen vakaumuksen merkki, joka ei millään tavalla kyseenalaistanut hänen itsenäisyyttään.
”Islam tarjoaa tytöille aivan uuden vapauden määritellä itse itsensä”, toteaa myös sosiologi Dounia Bouzar. Tytöt lukevat Koraania oman kokemuksensa valossa ja löytävät tekstistä naisen koulutusta ja taloudellista itsenäisyyttä korostavia kohtia, jotka tukevat Ranskassa kasvaneiden nuorten näkemystä tulevaisuudestaan.
”Uskonnon kautta tytöt kyseenalaistavat vanhempiensa ja näiden kulttuurin perinteisiä arvoja, katkaisematta kuitenkaan sidettä omaan yhteisöön”, analysoi Bouzar.
Koraanista käyttöohje
Tekstiin jatkuvasti viittaavilla tulkinnoilla on kuitenkin rajansa.
”Koraania luetaan kuin käyttöohjetta”, Bouzar varoittaa. ”Samalla sysätään syrjään kaikki muut parametrit. Hyvä muslimi tarkoittaisi hyvää aviomiestä.”
Unohduksiin jäävät myös tekstin tulkintaan vaikuttavat, uskonnon ulkopuoliset seikat.
”Pariisilaistyttöjen suosituin hadith kehottaa naisia opiskelemaan. Tshadilaiset tytöt eivät sitä tunne. Heille tärkein Koraanin säe on se, joka rajoittaa vaimojen määrän neljään”, toteaa Bouzar.
Kun tekstistä haetaan jatkuvasti tukea omalle identiteetille, sitä ei uskalleta kyseenalaistaa. Samalla muille on osoitettava olevansa hyvä muslimi, esimerkiksi peittämällä päänsä.
”Huivilla on tytöille ilman muuta hengellinen ulottuvuus”, muistuttaa Bouzar. ”Mutta samalla se on tapa määritellä itsensä uudella tavalla suhteessa miesten hallitsemaan uskontoon.”
Ei ihme, että Nazihan tavoin monet tytöt tunsivat tulleensa loukatuiksi talvisen keskustelun aikana. Heidät leimattiin juuri niillä vanhanaikaisilla käsityksillä islamista, joita he olivat halunneet kyseenalaistaa.
”Sen sijaan, että olisi kiinnitetty huomiota oleelliseen – siihen millaisia arvoja huivipäiset tytöt edustivat – huivista tehtiin islamin symboli”, Bouzar huokaa.
Siinä missä muslimimaissa käydään keskustelua siitä, onko huivi todellakin uskonnollinen velvollisuus vai ei, ranskalainen yhteiskunta löi keskustelun lukkoon.
Valtio ja islamistit- sama näkemys?
Vaatimukset panttivankien vapauttamisesta toivat Ranskan muslimeille median ja valtiovallan hetkittäiset sympatiat. Vai oliko kyse jälleen vain hienovaraisesta syrjinnästä, kyselee Bouzar ja jatkaa analyysiä pidemmälle.
”Koko integraation käsite perustuu ajatukseen siitä, että toisen polven siirtolaisten ongelmat johtuvat heidän vanhempiensa kulttuuritaustasta eivätkä esimerkiksi työttömyydestä ja syrjinnästä. Nyt ei enää puhuta siirtolaisista vaan muslimeista. Mutta viesti on sama. Valtiovalta on ottanut omakseen ääri-islamistien näkemyksen: ihmistä määrittää vain ja ainoastaan hänen uskontonsa.”
Ainakin jos hän on muslimi.
”Irakiin lähetettiin muslimidelegaatio. Olisiko kenellekään tullut mieleenkään lähettää Pariisin arkkipiispaa puhumaan teologiaa katolisten sieppaajien kanssa?”
Vai olisiko vain vedottu ihmisoikeuksiin?
Muut Kumppani-lehden linkit
Taloustieteilijä uskoo omistamisen onneen
Naisten luovuus kahleissa
Väkivalta varjostaa Kenian uutta politiikkaa
Huivikielto toi uskonnolliset päähineet otsikoihin
”Antakaa minun olla oma itseni”