Kenian puolitoista vuotta vallassa ollut uusi hallitus on parantanut demokratiaa ja lisännyt sananvapautta. Kansalaiset eivät kuitenkaan vieläkään tunne oloaan turvalliseksi.
Itä-Afrikan ehkä tunnetuin kirjailija Ngugi wa Thiongo vieraili elokuussa ensimmäistä kertaa kotimaassaan Keniassa vietettyään 22 vuotta Yhdysvalloissa maanpaossa poliittisten mielipiteidensä vuoksi.
Lentokentälle vastaan tulleelle innostuneelle väkijoukolle hän totesi, että koska Kenian poliittinen ilmasto on muuttunut, hän uskaltaa vihdoin vierailla maassa. Vähän myöhemmin hänet ryöstettiin ja pahoinpideltiin ja hänen vaimonsa raiskattiin Nairobin keskustassa sijaitsevassa asunnossa. Tapaus on herättänyt Keniassa keskustelun siitä, onko maassa mikään muuttunut uuden hallinnon aikana.
Oppositioliittymä Narc (National Rainbow Coalition) voitti vaalit joulukuussa 2002 ja yli 20 vuotta epädemokraattisesti hallinnut Daniel arap Moi syrjäytettiin uuden presidentin Mwai Kibakin tieltä. Kansalaiset riemuitsivat Kibakin voitosta ja odottivat muutosta. Uusi hallitus korostikin keskittyvänsä erityisesti korruption kitkemiseen ja demokratian edistämiseen, onhan Kenian historia näillä alueilla synkkä.
Poliittiset mielipiteet ja väkivalta
Kirjailija wa Thiongo on yksi niistä yhteiskuntakriitikoista, joita Keniassa vangittiin ja kidutettiin Kanu-puolueen valtakautena. Vallan vaihduttua Nairobin keskustassa sijaitsevan virastotalon kellarista paljastui kidutusosasto, ja lukuisat uhrit kertoivat omat tarinansa. Kävi ilmi, että toisinajattelijoiden systemaattinen kidutus oli ollut poliittisen johdon hyväksymää.
Entä nyt? Onko uusi hallitus onnistunut pyrkimyksissään parantaa ihmisoikeuksia? Wa Thiongo itse totesi pian ryöstönsä jälkeen, että häntä haluttiin ojentaa uudessa kirjassaan esittämiensä mielipiteiden vuoksi. Kuvaahan juuri ilmestynyt teos yhteiskuntaa, jonka poliittinen johto ei pysty pitämään lupauksiaan.
Myös ryöstäjien kytkentöjä Mungiki-liikkeeseen pohditaan. Mungiki on länsimaistumista vastustava ja kikujujen perinteitä vaaliva rikollisjärjestö. Liikkeellä on arviolta kaksi miljoonaa kannattajaa, ja se otetaan Keniassa vakavasti. Wa Thiongolta, joka on itse kikuju, oli kysytty ryöstön yhteydessä, kuuluuko hän liikkeeseen. Kun hän vastasi kieltävästi, hänet pahoinpideltiin.
Myönteistä kehitystä, muttei riittävästi
On mahdollista, että wa Thiongo, joka on luonut uran kirjallisuuden professorina Yhdysvalloissa, liittää viimeisimmän ikävän kokemuksensa liian suoraan aikaisemman hallituksen kanssa kokemiinsa vaikeuksiin. Moni asia Keniassa on nimittäin muuttunut.
Aikaisemmin esimerkiksi poliisi toimi Keniassa täysin mielivaltaisesti. Sen sanottiin tervehtivän ihmisiä sanoilla ”kitu kidogo”, mikä tarkoittaa lahjusta. Monet opiskelijanaiset kertoivat minulle silloin, etteivät he uskalla liikkua ulkona iltayhdeksän jälkeen, koska poliisi saattaa pidättää ja raiskata heidät. Nykyään poliisin toimintaa pidetään selvästi inhimillisempänä, ja toisaalta kansalaiset uskaltavat paremmin vaatia omia oikeuksiaan.
Entä demokratia? Kirjallisuudentutkija Ezekiel Alembi Kenyatta-yliopistosta kertoo sähköpostitse, että ”jos ajatellaan sananvapautta, Kenia on todellakin selvästi aikaisempaa demokraattisempi”. Hänen mukaansa kenialaiset voivat nyt uhmata joitakin hallituksen määräyksiä, ja julkisuudessa uskalletaan keskustella lähes mistä tahansa. ”Aiemmin tällaista toimintaa pidettiin kansan kiihottamisena hallitusta vastaan”, Alembi toteaa.
Tasa-arvoistumiselle antaa toivoa se, että uuteen hallitukseen nimitettiin enemmän naisia kuin koskaan. Kansalaisille tärkeitä muutoksia ovat myös korruption väheneminen ja ilmaisen perusopetuksen takaaminen.
Hallitus ei ole kuitenkaan onnistunut vakuuttamaan ulkomaisia sijoittajia ja kansainvälisiä järjestöjä siitä, että Kenia on turvallinen ja vakaa maa. Kansainvälisesti palkitun wa Thiongon tapaus horjuttanee ulkomaiden luottamusta entisestään. Mielipiteitä voi ehkä Keniassa ilmaista aiempaa vapaammin, mutta rikollisuus ja turvattomuus ovat yhä kaikkien yhteisiä huolia, poliittisista näkemyksistä riippumatta.