Pääministeri Matti Vanhanen vakuutti Helsinki-konferenssin päätöstilaisuudessa, että Suomi on yhä edelleen sitoutunut nostamaan kehitysapunsa 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2010 mennessä. Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäen äitiysloman sijaisena toimiva ministeri Mari Kiviniemi totesi nimityksensä yhteydessä pitämässään tiedotustilaisuudessa, että olisi hyvä, jos Suomi olisi jo nyt tässä YK:n asettamassa tavoitteessa.
Näitä kahta lausetta voisi optimistisesti tulkita niin, että ainakin halua on YK:n tavoitteen saavuttamiseen. Aiemmin Vanhasen hallitukselta on saatu hiukan toisenlaisia viestejä.
Kehitysavun nostovauhti on yhä kovin verkkainen. Ensi vuoden budjetissa päästään kuitenkin jo eri kymmenysluvulle, kun kehitysapu kipuaa 0,42 prosenttiin. Harri Holkerin vetämän työryhmän mukaan tasaisen nousun vauhdilla olisi budjetissa pitänyt ylittää jo puolen prosentin taso. Euroilla mitattuna silloin oltaisiin 670,5 miljoonan sijasta noin 810 miljoonassa. Erotusta siis tuollaiset 140 miljoonaa.
Tällä hetkellä avun tarve esimerkiksi Länsi-Afrikassa on polttava. Malissa arvioidaan yli kahden miljoonan ihmisen tarvitsevan ruoka-apua. Nigerissä avuntarvitsijoita on noin 2,5 miljoonaa. Samanlainen hätä on myös burkinafasolaisilla ja mauritanialaisilla. Länsi-Afrikka kärsii kuivuuden lisäksi raamatullisesta vitsauksesta, heinäsirkoista. Ne yhdessä lintuparvien kanssa ovat tuhonneet viljasadon lähes kokonaan.
Nigeriin tarvittaisiin heti hätäapua 16 miljoonaa euroa. Kokoon on saatu muutamia miljoonia. Maliin YK:n ruokaohjelma on saanut kerättyä vajaat kolme miljoonaa, neljästä viiteen miljoonaan euroa puuttuu.
Suomen kehitysapuun mukaan laskettava humanitäärinen apu on tänä vuonna 54 miljoonaa euroa. Siitä 20 miljoonaa meni Aasiaan tsunamin uhreille. Talvella monellakin avun lupaajan suulla vakuuteltiin, ettei tsunamiapu ole poissa Suomen muusta avustustoiminnasta. Kuitenkaan esimerkiksi Nigeriin ei hätäapua juuri liikene. Elokuussa ulkoministeriön humanitäärisen avun yksikön tutkimussihteeri Paula Sirkiä sanoi Helsingin Sanomien haastattelussa syyksi, ettei rahaa ole.
Näyttää siltä, että hätäavun tarve kasvaa vuosi vuodelta. Mitäpä jos nykyinen hallitus pyrkisi kehitysavun hallitun noston lisäksi tuplaamaan hätäavun määrän? Tarvetta näyttäisi olevan. Myös ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäki totesi tämän tarpeen elokuisessa tiedotteessaan: ”Valitettavasti humanitäärisen avun tarpeet ovat jatkuvasti voimavarojamme suuremmat, kriisit ovat kasvaneet ja pitkittyneet useiden vuosien mittaisiksi”.
Julkaistu Kumppani-lehdessä 10-11/2005