Astun pieneen, pimeään toimistoon eräällä takapihalla pohjoismosambikilaisessa Nampulan kaupungissa. Siellä minua nousee kättelemään hymyilevä mies. Arlinjo Muririua osoittautuu järjestönsä ainoaksi työntekijäksi. AMODE:n (Mozambican Association for the Development of Democracy) toimistossa on pari pientä, puista pöytää ja muutama tuoli.
Pöydällä ja lattialla sen vieressä on muutamia papereita ja kirjoja, mutta muuten huone on tyhjä. Seinillä on julisteita, joissa muistutetaan lasten ihmisoikeuksista. On helppo huomata, että tässä maassa tiedotus ja koulutus tapahtuvat suoraan ihmisten välityksellä.
Luulen esittäväni hyvin yksinkertaisen kysymyksen – mitä järjestönne tekee – mutta saankin vastaukseksi naurua ja eleitä, jotka osoittavat, että vastauksesta tulee pitkä ja monimutkainen. Pähkinänkuoressa järjestö tiedottaa demokratiasta ja kouluttaa kansalaisia ymmärtämään sitä, tarkkailee vaaleja ja sovittelee vaali- ja yhteisökonflikteja.
AMODE:n toiminta avaa näkökulman Mosambikin nykytilaan: kovia ponnisteluita kohti rikkaiden maiden asettamia demokratiatavoitteita – vähin varoin.
Demokratia ei ole luonnollinen tila, johon kehittyvä valtio vain humpsahtaa, vaan demokraattinen kulttuuri pitää luoda. Mosambikin talous on yksi Afrikan nopeimmin kehittyviä. Rikkaat rahoittajavaltiot suosivat Mosambikia juuri sen myönteisen demokratiakehityksen vuoksi. Mosambikissa tehdäänkin monilla tasoilla kovasti töitä demokratisoitumisen eteen. Ja jotta työllä olisi vaikutusta, se on aloitettava alkeista.
Pienen mutta sisukkaan järjestön tavoitteena on kansalaisyhteiskunnan kouluttaminen demokraattiseen kulttuuriin. Koulutukset tarjoavat tietoa Mosambikin poliittisesta järjestelmästä ja eri puolueista, mutta myös demokraattisesta tavasta ajatella ja käyttäytyä.
”Tärkeä osa koulutusta ovat perusoikeudet. Pyrimme siihen, että kaikki kansalaiset tietäisivät perustuslailliset oikeutensa, ja käymme opettamassa niitä esimerkiksi kouluissa”, Muririua kertoo.
Pitkittynyt vaalikiista uhkaa kehitystä
AMODE syntyi elokuussa vuonna 1997 amerikkalaisen järjestön NDI:n (National Democratic Institute) aloitteesta. NDI:n avulla kansalaiskouluttajien verkosto perusti AMODE:n, ja yhdessä järjestöt aloittivat äänestäjien koulutuksen edistääkseen näiden osallistumista paikallisvaaleihin.
AMODE:n perustamisen taustalla on pitkä ja verinen sisällissota, jonka Etelä-Afrikan ja Yhdysvaltojen tukema ”Mosambikin kansallinen vastarinta” (RENAMO) käynnisti 1982 Mosambikin hallitusta vastaan.
Kun apartheidin kausi Etelä-Afrikassa päättyi, RENAMO menetti päätukijansa, ja vuoden 1992 rauhansopimuksella Mosambikista tuli monipuoluedemokratia. Vasemmistolainen FRELIMO on voittanut tähän saakka kaikki presidentin- ja parlamenttivaalit. Oikeistolainen RENAMO on kuitenkin maan toiseksi suurin puolue.
Vuonna 1999 parlamentinvaaleissa AMODE oli mukana tarkkailijana. Se oli ensimmäinen kerta, kun maan sisäiset kansalaisjärjestöt toimivat vaalitarkkailijoina Mosambikissa. Kansainvälisten ja maan omien tarkkailijoiden yhteinen näkemys oli, että vaalit sujuivat hyvin, mutta RENAMO-UE-oppositiovaaliliitto vaati äänten uudelleenlaskua. Hallitus ei suostunut vaatimukseen, ja sen seurauksena pidentynyt kiista on aiheuttanut jännitystä ja uhannut Mosambikin demokraattista kehitystä.
Maassa, jossa sisällissota on vielä tuoreessa muistissa, uudelle kahtiajakautumiselle on vahvat perusteet. Vielä äskettäin sotineet osapuolet ovat nykyisin yhdessä parlamentissa, eikä tavallisten ihmisten ole aina helppo ymmärtää kiistelevien osapuolten uusia rooleja. Siksi demokratiakoulutus toimii myös eräänlaisena ruohonjuuritason ennalta ehkäisevänä rauhantyönä.
Puhumisen jalo taito
Koordinaattori Muririuan silmät tuikkivat ja kädet viittovat, kun hän pääsee kertomaan järjestön perusideasta. On helppo kuvitella, että sellainenkin henkilö, jota politiikka ei juuri kiinnosta, innostuu Muririuan kaltaisen, palavakatseisen kouluttajan edessä.
”Kun ihmiset vielä näkevät televisiosta jatkuvasti väkivaltaisia konflikteja, on tärkeää, että he oppivat, että konflikteja voi ratkaista myös puhumalla.”
Siksi järjestö opettaa myös konfliktin ratkaisua rauhanomaisin keinoin. Sen järjestämissä yleisökeskusteluissa käsitellään kiistanalaisia poliittisia aiheita. Keskustelu ja väittely ovat osa koulutusta.
”Pyrimme osoittamaan käytännössä, että politiikasta voidaan väitellä ja keskustella rauhanomaisesti. Ihmiset oppivat hyväksymään, että toinen osapuoli on eri mieltä asiasta. Tämän kautta he ymmärtävät, että demokratia on moninaisuuden suvaitsemista.”
Palkatun Muririuan lisäksi järjestössä on paljon vapaaehtoisia. Jokaisessa kymmenessä maakunnassa on ainakin yksi järjestön kouluttama vapaaehtoinen. Uudet vapaaehtoiset osallistuvat Nampulassa kolmen tai viiden päivän koulutukseen, jonka jälkeen he palaavat kotiseudulleen. Siellä nämä ”demokratian lähetit” järjestävät keskustelu- ja koulutustilaisuuksia.
Taloudellisesti järjestön tilanne on tällä hetkellä huono. NDI on kauan sitten vetäytynyt projekteista. Neuvotteluja käydään muun muassa Kanadan suurlähetystön kanssa. Tukea on saatu hiukan myös Kepaa vastaavalta sveitsiläiseltä kehitysyhteistyökattojärjestöltä sekä USAID -järjestöltä.
Murirua näyttää hetken huolestuneelta, mutta pian hänen kasvonsa kirkastuvat jälleen. AMODEn suosio on kasvussa. Ihmiset ovat alkaneet kokea olevansa osa yhteiskuntaa ja kykenevänsä vaikuttamaan asioihin.
”Aluksi kansalaisten keskustelutilaisuuksiin ja koulutuksiin tuli vain noin viisikymmentä henkeä, mutta nykyisin heitä on yleensä ainakin kaksisataa.”
Julkaistu Kumppani-lehdessä 10-11/2005