Varanasin kaupungin lähellä sijaitsevan Coca-Cola-tehtaan portilla seisoo kiväärillä aseistautunut mies. Kun yritän nousta rikshasta, hän kiiruhtaa eteeni ja sulkee tien.

”Teillä ei ole tänne mitään asiaa. Poistukaa heti!”

Kerron, että valokuvaaja haluaa vain ottaa kuvan tehtaan portista, joka sijaitsee sentään julkisella paikalla. Neuvottelu loppuu alkuunsa, kun poliisiksi itsensä esittelevän vartijan kasvot punehtuvat vihasta. Mies karjuu kuljettajallemme jotain hindin kielellä.

”Hän käski minun ajaa pois tai käy huonosti”, pelästynyt kuski tulkkaa kaasutellessaan eteenpäin.

Intiassa limutehdasta vartioidaan kuin sotilasaluetta, koska täällä käydään kolasotaa. Viime marraskuussa poliisi hyökkäsi tällä samalla paikalla 1 500 mielenosoittajan kimppuun.

Tuntia aiemmin olen tavannut läheisessä Mehdiganjin kylässä Nandlal Masterin, joka oli yksi mielenosoituksen järjestäjistä.

”Paikallinen Coca-Cola-tehdas pumppaa 250 000 litraa pohjavettä päivässä. Kolmen viime vuoden aikana meidän kyläalueemme pohjavesi on laskenut noin 15 metriä. Kaivot kuivuvat”, Nandlal täsmensi mielenosoituksen syitä.

Kyläläisten tunteita kuumentaa myös saastekysymys. Virvoitusjuomien pullotuksen oheistuotteena syntyy myrkyllistä lietettä, joka tuhoaa maan. Eteläintialainen Coca-Cola-yhtiö jakoi Keralassa vastaavaa lietettä maanviljelijöille lannoitteeksi sillä seurauksella, että sato tuhoutui. Britannian yleisradioyhtiö BBC tutkitutti lietteen brittiläisessä laboratoriossa. Tutkimuksen mukaan liete sisälsi vaarallisen korkeita lyijy- ja kadmiumjäämiä.

Kolmessa vuodessa Mehdiganjin kyläläiset ovat tehneet Varanasin tehtaan toiminnasta monta valitusta, mutta viranomaiset eivät ole tulleet paikalle edes tutkimaan tilannetta.

”Intialaiset virkamiehet ovat korruptoituneita. En usko hallituksen tai median apuun, mutta ihmisiin uskon. Ensimmäiseen mielenosoitukseen osallistui 15 maanviljelijää. Viime marraskuussa meitä oli jo 1 500”, Nandlal Master kertoi.

Taistelu vedestä ja leivästä

Intiassa vesi on perinteisesti kaikkien yhteistä omaisuutta kuten aurinko ja ilma. Viime vuosina tilanne on kuitenkin muuttunut, kun kansainvälinen virvoitusjuomateollisuus on löytänyt Aasiasta valtavat kasvumarkkinat. Intialaiset juovat vuodessa jo lähes seitsemän miljardia pulloa virvoitusjuomia. Tehtaita syytetään siitä, että ne pumppaavat yhteisen juomaveden pulloihin ilmaiseksi ja myyvät sen sitten takaisin käypään markkinahintaan.

Tilannetta kärjistää väite, etteivät yhtiöt edes valvo pullottamansa veden laatua. Pari vuotta sitten itsenäinen Center for Science and Environment -tutkimuslaitos (CSE) testasi intialaiset pullovedet ja virvoitusjuomat. Eviania lukuun ottamatta kaikki sisälsivät jäämiä maanviljelyksessä käytettävistä torjunta-aineista.

Juomissa oli lisämausteena muun muassa DDT:tä ja lindaania, molemmat erittäin voimakkaita orgaanisia klooriyhdisteitä. Eniten DDT:tä löytyi Pepsin valmistamasta Mirinda Lemon- juomasta, jonka DDT-pitoisuus (0,0042 mg/l) ylittää WHO:n terveyssuositukset yli nelinkertaisesti.

Intialainen Pepsi ja Coca-Cola sisälsivät tutkimuksen mukaan torjunta-aineita noin 0,02 mg litraa kohti, mikä ylittää EU-suositukset 20-kertaisesti.

”Myrkky on peräisin pohjavedestä. Haitalliset aineet päätyvät pulloon, koska virvoitusjuomatehtaat eivät puhdista pumppaamaansa vettä”, CSE:n apulaisjohtaja Chandra Bhushan sanoo.

Länsimaissa tutkituista virvoitusjuomista tai pullovesistä torjunta-aineita ei löydy. Monikansallisilla juomanvalmistajilla näyttää siis olevan kaksi erilaista reseptiä: puhdasta länsimaihin, köyhille riittää likaisempikin.

Viime tammikuussa intialaiset aktivistit käynnistivät Research Foundation for Science, Technology and Ecology -tutkimussäätiön (RFSTE) johdolla maanlaajuisen kampanjan, jossa he vaativat kolayhtiöitä poistumaan maasta.

Sekä Pepsi että Coca-Cola ovat systemaattisesti kiistäneet, että niiden tuotteet sisältävät myrkkyjä. Pohjavesien laskua yhtiöt selittävät ilmaston kuivuudella. Yhtiöiden puhemiehet ovat kommentoineet, että aktivistit ovat poliittisesti motivoituja globalisaation vastustajia.

Chandra Bhushanin mukaan Intian pohjavesissä muhii vakava kansanterveydellinen ongelma. Tehtaiden pullottama vesi on saastunutta, mutta niin on myös kaivovesi.

”Kyseessä on krooninen ongelma, jonka terveysvaikutukset näkyvät pitkällä tähtäimellä. Punjabin ja Andra Pradeshin osavaltioissa pohjavesi on erityisen saastunutta.”

Jos saastunut pohjavesi koskettaa koko kansakuntaa, eikö ole väärin rajoittaa keskustelua virvoitusjuomayhtiöihin?

”Olemme halunneet osoittaa, että edes monikansalliset yritykset eivät tuota Intiassa puhdasta vettä, vaikka niillä olisi siihen resurssit. Sitä kautta olemme halunneet herättää keskustelua. Veden laatu ja sen puute on Intiassa todellinen ongelma”, Bhushan sanoo.

Julkaistu Kumppani-lehdessä 4/2005