Suomen Pakolaisavun valitsema Vuoden Pakolaisnainen on sinnikäs ja sisukas: hän ei jää suremaan asioita, jos niille voi tehdä jotakin. Ja jos ei voi tehdä, ongelmista voi ainakin puhua.

Amran Mohamed Ahmed on asunut Suomessa 15 vuotta: hän tuli tänne ensimmäisen somalipakolaisryhmän mukana. Hän on vantaalainen opettaja, yksinhuoltaja ja isoäiti.

Amran työskentelee valmistavan luokan opettajana ja somalilasten tukiopettajana Hakunilanrinteen alakoulussa Vantaalla kolmena päivänä viikossa. Maanantait ja perjantait hän on töissä MoNaTuessa (Monikulttuurinen Naisten Tuki), jossa päiviä rytmittävät tapaamiset, kotikäynnit, puhelinkeskustelut sekä yhteistyöpalaverit.

Työttömyys synnyttää väkivaltaa

”MoNaTukeen voi soittaa tai tulla käymään, jos ja kun perheessä on väkivaltaa, fyysistä tai henkistä. On parempi puhua asiasta kuin alistua ja kärsiä yksin”, Amran sanoo.

Väkivaltaisuus ei ole vain suomalaisten perheiden ongelma. ”Maahanmuuttajaperheet ovat usein isoja. Jos ja kun asuintilaa on vähän, tilanteet kärjistyvät. Aikaa vietetään paljon kotona. Kun isot lapset valloittavat esimerkiksi sohvan ja toisille ei jää tilaa, kehittyy kahnausta ja riitaa, joka yltyy väkivaltaiseksi.”

”Jos mies ei tee muuta kuin katsoo satelliittikanavia ja viettää aikaa kadulla, hän turhautuu ja masentuu. Kun vaimo tulee töistä tai on ollut lasten kanssa koko päivän ja hoitanut kotia, niin miehen turhautuneisuus ja katkeruus purkautuvat perheenjäseniin”, Amran kuvaa.

”Miehellä on voinut olla Somaliassa hyvät tulot ja koulutus, mutta täällä vain toimeentulotuki. Hänen omanarvontuntonsa on heikko. Kun hän suutuksissaan lyö tottelematonta lasta, vaimo ehkä menee väliin ja puolustaa lasta, ja perheenjäsenten suhteet kiristyvät entisestään. Eniten tilanteesta kärsivät lapset, jotka ovat paljon kotona ja aistivat herkästi vanhempiensa mielialat ja tilanteet.”

Perheväkivaltaa on aina vaikea kohdata. Pitkä askel parempaan suuntaan on, jos joku perheenjäsenistä lähtee hakemaan siihen ratkaisua ja apua. Joskus vaikeu-tena on, ettei avunhakija osaa riittävästi suomea tai englantia. MoNaTuessa voi asioista puhua omalla äidinkielellä. Amran Mohamed Ahmedin kanssa voi keskustella somaliaksi ja arabiaksi.

Erilaisia käsityksiä avioerosta

Somaliperheellä on uudessa maassa ratkaistavanaan asioita, joihin ratkaisemattomana kytkeytyy ja kätkeytyy herkästi väkivaltaa. ”Somaliassa perhe on elämän keskus. Nuoret eivät mene naimisiin ilman vanhempien lupaa tai suostumusta. Avioliitossa kaksi perhettä ja klaania liittyvät yhteen. Jos mies pahoinpitelee vaimoaan, naisen suku tulee puolustamaan häntä ja vetämään miehen tilille”, Amran kuvaa.

”Jos syyllistä tai syytä ei saada selville, niin asia käsitellään moskeijassa. Somalinainen ei pelkää avioeroa. Siihen ei liity mitään häpeää: se, mikä on minulle hyvä, on minun sukunikin mielestä hyvä. Ongelmana on, että uudessa maassa ei ole omaa sukua ja klaania tukena.”

Amranin mukaan ongelmia tulee myös, jos nainen elää tilanteessa, jossa hän on asuinmaan lain mukaan juridisesti eronnut miehestään, mutta islamin lain mukaan ei ole. ”Islamin lain mukaan avioero astuu voimaan, kun aviomies sanoo kahden todistajan kuullen vaimonsa kaikki kolme nimeä ja ilmoittaa samalla erosta. Epäselvissä tapauksissa ero käsitellään moskeijassa.”

”Jos mies ei ole tehnyt näin, hän saattaa pitää naista edelleen vaimonaan. Koska islaminuskoisilla on täällä vain imaami, mies voi väittää olevansa naisen kanssa juridisen eron jälkeenkin naimisissa ja käyttäytyä omistavasti ja mustasukkaisesti”, Amran kertoo.

Hän rohkaisee naisia ottamaan yhteyttä kaikissa henkistä tai fyysistä väkivaltaa koskevissa asioissa johonkin apua ja tukea antavaan tahoon. Usein jo pelkästään se, että puhuu vaikeista asioista, auttaa löytämään tien ulos umpikujasta.

Asiakastyötä Itä-Helsingin alueella

Monatuki-projekti (2003-2006) pyrkii kehittämään viranomaisten ja järjestöjen yhteistyötä maahanmuuttajanaisten auttamiseksi niin, että naiset voivat elää tasa-arvoisina ja vapaina väkivallasta suomalaisessa yhteiskunnassa.

Asiakastyötä toteutetaan antamalla kriisiapua äidinkielellä puhelimitse tai paikan päällä. Lisäksi etsitään keinoja suojautua perheväkivallalta ja selviytyä sen seurauksista sekä luodaan sosiaalista verkostoa elämänhallinnan tukemiseksi.

MoNaTuki-projekti toteutetaan Itä-Helsingin alueella. Päivystävä puhelin on 09 2243 0250 (ma, ti, to, pe kello 11-15). Projekti on osa Monika-Naiset (Monien Kulttuurien Naiset) ry:n toimintaa.

Julkaistu Kumppani-lehdessä 5/05