Vierailullaan Beninissä Jyrki69 huomasi paratiisin varjopuolet eli muun muassa maassa rehottavan lapsikaupan.

Viime vuodet ovat olleet helsinkiläiselle The 69Eyes -yhtyeelle rynnistystä voitosta toiseen. Yhtyeen levyt ovat rikkoneet kultalevyrajoja ja pitäneet hallussaan myyntilistojen kärkitiloja. Viime vuonna The 69Eyes siirtyi monikansallisen levy-yhtiö EMI:n leipiin ja julkaisi uransa seitsemännen albumin, Devilsin.

The 69Eyes kasattiin alun alkujaan vuonna Helsingin legendaarisen rockluolan Lepakon yöbileitä varten 1990. Yhtye on urallaan pyrkinyt tekemään asioita, joita muut eivät ole keksineet kokeilla. Vuosien varrella The 69Eyes on muokkautunut katurokkia takovasta kulttibändistä musiikkiteollisuuden valtavirrassa sujuvasti luovivaksi, tummantyylikästä musiikkia soittavaksi yhtyeeksi.

Pari vuotta sitten yhtyeen keulahahmo, laulujen sanoittaja ja laulaja Jyrki69 totesi, että aika oli kypsä jälleen uusille kuvioille.

”Ulkomailla haastatteluissa aina kysytään, miten taustamme kylmässä ja pimeässä pohjolassa vaikuttaa siihen, että soitamme mollivoittoista rokkia”, Jyrki kertoo. ”Kysymykseen vastaaminen on alkanut maistua hieman puulta ja mietin, että jos menisikin ihan päinvastaiseen suuntaan etsimään ihan toisenlaisia viboja.”

Mielikuvituksen manner

Jyrkille päinvastainen suunta tarkoitti Afrikkaa. Lapsuuden Tarzan-kirjoista ja Afrikan tähti -pelin ääressä vietetyistä tunneista tuttu manner on Jyrkin mukaan ollut hänelle aina mielikuvitusseikkailujen ykköskohde. Matkustamisella ja eri paikoilla on ylipäätään voimakas vaikutus Jyrkin tyyliin kirjoittaa sanoituksiaan. Hän kertoo saaneensa innoituksia niinkin erilaisista paikoista kuin Roomasta, Kilpisjärveltä sekä Devilsiä edeltänyttä Paris Kills -albumia varten tietysti Pariisista.

”Useinhan sanotaan, että Pariisi on Euroopan portti Afrikkaan”, Jyrki toteaa. ”Ja useat maat Afrikassa ovat myös Ranskan vanhoja siirtomaita, joten siirtyminen Afrikkaan tuntui loogiselta.”

Tie Afrikkaan aukeni Jyrkille suomalais-afrikkalaisen kulttuuriyhdistyksen, Villa Karo -säätiön kautta. Säätiö ylläpitää Länsi-Afrikan Beninissä Villa Karo -nimistä kulttuurikeskusta, jossa työskentelyyn se myöntää apurahoja. Säätiö myönsi Jyrkille apurahan uuden levyn materiaalin työstämistä varten, ja keväällä 2003 Jyrki matkustikin kuukaudeksi pieneen Grand Popon kalastajakylään.

Jyrki kuvailee Grand Popoa ja koko Beninin-matkaansa uskomattoman hienoksi kokemukseksi. Hän kertoo olleensa haltioissaan Beninin tärkeimmän uskonnon, voodoon, mystisyydestä, ihmisten loppumattomasta elämänilosta sekä tietysti kaikkialla vastaantulevasta musiikista.

”Sinne mennessäni ei minulla suoranaisesti ollut mielessä, että yhdistäisimme afrikkalaista musiikkia soittamaamme goottirokkiin, mutta paikka oli niin täynnä musiikkia!” Jyrki innostuu. ”Musiikkia tuli joka puolelta, ja toki sitä sitten tarttui mukaan.”

”Kun tulin takaisin, olin täynnä sitä musiikkia. Olin ehdottomasti sitä mieltä, että levymme tulee olemaan täyttä Afrikkaa, voodoota ja rokkia. Mutta koska olen mielikuvitukseltani vilkas, ehti kaikkea muutakin putkahdella mieleeni ennen kuin aloimme äänittää levyä”, Jyrki selventää.

Afrikkalaiset vaikutteet ovat paikoitellen selvästi kuultavissa Devils-levyllä. Esimerkiksi Hevioso-kappaleessa soittaa beniniläinen muusikko Alfa Kaza, johon Jyrki matkallaan tutustui. Jyrki kiitteleekin Villa Karo -säätiötä ennakkoluulottomuudesta myöntää apuraha raskaamman rockmusiikin edustajalle.

”Täytyy nostaa hattua, sillä heidän ansiostaan loimme todella uusia juttuja.”

Paratiisin varjot

Jyrkin paluu Beninistä poiki pian jotain muutakin uutta. Sana rockmuusikon vierailusta Beninissä kiiri Suomessa Unicefin työntekijöiden korviin. Pian Unicefista otettiinkin yhteyttä Jyrkiin ja tiedusteltiin, olisiko hän kiinnostunut ryhtymään lapsikaupan vastaisen kampanjan puhemieheksi.

The 69Eyes on vuosien varrella kieltäytynyt useasta hyväntekeväisyysyhteistyöstä, koska hankkeiden taustamotiiveista ei aina ole ollut selvyyttä. Unicefin suhteen Jyrki ei kuitenkaan epäröinyt. Tutustuessaan järjestön Beniniä koskevaan aineistoon hän koki kuitenkin järkytyksen.

”Benin oli minulle aivan paratiisimainen paikka. Minulle tuli ihan täytenä yllätyksenä, että paratiisissa oli varjojakin”, Jyrki tunnustaa.

Vajaan seitsemän miljoonan asukkaan Beniniä pidetään yleisesti yhtenä Afrikan vakaimmista ja demokraattisimmista maista. Kuitenkin erityisesti beniniläisten lasten oloissa on paljon parantamisen varaa. Viidennes alle viisivuotiaista kärsii aliravitsemuksesta ja vain puolet kouluikäisistä tytöistä käy koulua. Koulunkäynnin sijaan puoli miljoonaa beniniläislasta tekee työtä.

Unicefin Benin-kampanjan kohteena onkin erityisesti lapsikauppa, jonka seurauksena lapset joutuvat työhön, pois perheensä luota, vieraaseen ympäristöön ja joskus jopa vieraaseen maahan. Vieraissa oloissa ilman tuttujen ihmisten tukea lapsilla ei ole keinoja taistella hyväksikäyttäjiään vastaan.

On karmivan ironista, että alue, jolla nykyään taistellaan lasten orjuuttamista vastaan, on jo historian hämäristä tuttu maailmankolkkana, josta kuljetettiin laivalasteittain orjia Amerikkaan. Jyrki muistuttaa, että lapsuudesta tutussa Afrikan tähden pelilaudassakin luki Beninin kohdalla Slave Coast, Orjarannikko.

YK arvioi, että Länsi- ja Keski-Afrikassa joutuu vuosittain noin 200 000 lasta lapsikaupan uhriksi. Benin on lähinnä tämän epäinhimillisen kauppatavaran luovuttaja. Lapsia kuljetetaan Beninistä muun muassa Nigeriaan, Gaboniin ja Norsunluurannikolle. Myös maansisäistä kauppaa tapahtuu. Edessä on usein puurtaminen halpatyövoimana jamssi- ja kaakaoviljelmillä, myyjänä ja kotiapulaisena tai pahimmassa tapauksessa prostituoituna.

Jyrki sanoo silmiensä avautuneen Unicef-kampanjaan tutustumisen ansiosta.

”Yhtäkkiä tuli mieleen moniakin asioita, joita olin nähnyt, mutta joiden merkitystä en ollut tajunnut. Mieleeni tulivat pienet ananaksen myyjät tai lapset, jotka kaupittelivat katujen varsilla jamssijauhoa.”

Tärkeintä on tieto

Jyrki69 on Unicefin Benin-kampanjan puhemies.

Jyrki on ottanut Benin-kampanjan sydämenasiakseen ja puhuu siihen liittyvistä teemoista asiantuntemuksella. Hän muun muassa selventää, kuinka osa lapsikaupasta johtuu vanhempien tietämättömyydestä.

”Kun perhe on köyhä ja lapsia on paljon, lähetetään usein joku lapsista tienaamaan rahaa tietämättä, mikä lasta odottaa”, Jyrki selittää ja tarkentaa, että lasta saattavat odottaa hyvin ankarat olosuhteet. Työ on usein orjatyönomaista, palkkaa ei makseta eikä vapaa-aikaa ole. Etenkään ulkomaille vietyjen lasten olot eivät juuri poikkea suoranaisesta vankeudesta.

Jyrki kertoo, että Unicefin Beninissä tapahtuvan toiminnan tärkeimpänä tehtävänä on tiedon lisääminen siitä, mitä lapsen myymisestä saattaa seurata työpaikkaa lupailevalle värvääjälle. Unicef tiedottaa asioista muun muassa radioasemien kautta. Etenkin maaseudulla lukutaito on vähäistä, mutta jokaisessa kylässä on radio.

Unicefin työntekijät myös kiertävät kylissä puhumassa lasten vanhemmille. Benin-kampanjaan Suomessa lahjoitetut varat saattavat päätyä vaikkapa mopon kaupparahaksi, jotta työntekijä pääsee liikkumaan paikasta toiseen.

Unicef tukee Beninissä myös keskuksia, joihin sijoitetaan lapsikaupan kynsistä pelastettuja lapsia. Näissä keskuksissa lapset saavat ruokaa, vaatetuksen, huolenpitoa sekä mahdollisuuden päästä kouluun ja kiinni normaaliin elämään.

Lasten kouluun saaminen on toinen keskeinen tekijä heidän suojelemisessaan lapsikauppiailta. Niin kauan, kun lapsi on koulun penkillä, hänen todennäköisyytensä päätyä kauppiaiden käsiin on huomattavasti pienempi kuin jos hän ei käy koulua.

Benin-kampanja alkoi viime vuoden syksyllä ja kestää syksyyn 2006 saakka. Jyrkin mukanaolon tarkoitus on antaa kampanjalle tunnistettavat kasvot. Jyrkin lisäksi näkyvyyttä ovat antamassa kansainväliset tähdet Robbie Williams ja Angelique Kidjo.

Benin-kampanjaan kerätään Suomessa rahaa koulujen päivätyökeräyksen eli taksvärkin kautta. Näin Suomen koululaiset auttavat afrikkalaisia ikätovereitaan parempaan tulevaisuuteen.

”Minulle on kunnia-asia, että minua pyydettiin tähän tehtävään. On mahtavaa, että pääsen antamaan oman panokseni työhön, josta olen todella ylpeä”, Jyrki toteaa.

”Joku voi nähdä meidät vähän hurjanakin rockbändinä, mutta se, että olemme mukana Unicefin toiminnassa, on tyylikäs juttu ja tuo siihen lisää särmää.”

Mielikuvituksen siivet

Hurjia rokkareita tai ei, ainakin Jyrkillä on ymmärrystä lapsuuden tärkeydelle. Hän listaa oman lapsuutensa keskeiseksi perinnöksi vieläkin vinhasti lentävän mielikuvituksen sekä myönteisen elämänasenteen.

”Hyvään lapsuuteen kuuluvat vapaus sekä mahdollisuus antaa mielikuvituksen lentää, kasvaa ja elää siinä tahdissa kuin itse haluaa. Nämä asiat riistetään lapsilta, jotka joutuvat liian aikaisin töihin.”

Jyrki sanoo saaneensa itse toteuttaa elämässään mielikuvituksensa lentoa juuri niin kuin on halunnut. Hän on kasannut yhden Suomen menestyneimmistä rockyhtyeistä ja lukenut itsensä filosofian maisteriksi kemian alalta.

Saman mahdollisuuden toteuttaa itseään ja haaveitaan Jyrki haluaa nyt tuoda kaikkien maailman lasten ulottuville. Kuten hän sanoo Unicefin nettisivuilla olevassa Benin-kampanjan esittelyssä: ”Annetaan länsiafrikkalaistenkin skidien rokata!”

Julkaistu Kumppani-lehdessä 6-7/2005