Teatteriesitys aidsista Dar es Salaamin nuorisokeskuksessa.

Fidan kehitysyhteistyöhankkeet Tansaniassa olivat perinteisesti keskittyneet maaseudun kehittämiseen. 1990-luvulla Tansaniassa alkoivat voimakkaasti näkyä kaupungistumisen tuomat sosiaaliset ongelmat.

”Maaseudun nuoret muuttivat kaupunkeihin etsimään parempaa elämää, mutta sitä ei löytynyt. Monet käyttivät huumeita, nuoret naiset ajautuivat prostituutioon. Perinteinen afrikkalainen sosiaalinen rakenne hajosi”, Pitkänen kuvaa.

Fida ryhtyi kumppaninsa, Tansanian helluntaikirkon kanssa pohtimaan uutta hanketta rannikon kaupunkeihin. Vastauksia etsittiin nuorilta itseltään. Helluntaikirkon vanhat johtajat seurasivat ihmeissään, kun Fidan työntekijät kiertelivät Dar es Salaamin katuja ”tekemättä mitään” eli juttelemassa nuorten kanssa.

”Nuoret kertoivat haluavansa paikan, jossa kokoontua, viettää vapaa aikaa ja opiskella jotakin”, Pitkänen kertoo.

Nuoria kuultiin, vaikka uudenlainen toiminta epäilyttikin monia vanhan polven työntekijöitä. Nuoret puolestaan olivat täynnä intoa, haaveilivat tietokoneopinnoista ja työpaikan saannista.

”Se oli epävarmuuden ja innostuksen aikaa, uuden löytämistä”, Pitkänen muistelee.

Into levisi tansanialaisiin viranomaisiin, helluntaikirkon johtajiin ja myöhemmin muihin maihinkin.

Kaikki tervetulleita

Nuorisokeskukset antavat aidsvalistusta ja järjestävät kursseja muun muassa tietokoneiden käytössä, englannin kielessä ja liiketoiminnassa. Lisäksi tarjotaan virikkeitä vapaa-aikaan: musiikkia, urheilua, draamaa ja tanssia.

 


Olli Pitkänen.

”Hienoja hetkiä ovat ne, kun näkee nuorten saavan elämästä kiinni. Esimerkiksi menen Sansibarilla syömään ravintolaan, ja tarjoilija kertoo saaneensa työpaikan käytyään ensin englannin kurssin nuorisokeskuksessa”, Pitkänen sanoo.

Upeimpina muistoina Pitkäsen mieleen ovat painuneet rap-kilpailut, joita seurasivat tuhannet nuoret. Nuorten rap-ryhmät esittivät antaumuksella kappaleita annetusta aiheesta, esimerkiksi aidsista. Mukana oli myös vammaisten ryhmiä.

Monet nuoret ovat löytäneet keskuksista mielekkään vaihtoehdon kadulle ja huumeille. Poliisi kertoo nuorisorikollisuuden vähentyneen kaupungeissa keskusten ansiosta.

Vaikka nuorisokeskuksia pyörittävät kristilliset järjestöt, keskukset ovat menestyneet islamilaisilla alueilla. Kristittyjen ja muslimien välinen harmonia on säilynyt, ja musliminuoret kokevat olonsa kotoisaksi keskuksissa.

Nuorisokeskuksissa annettava koulutus on neutraalia, mistään käännytyskeskuksista ei ole kyse.

”Nuorilla on valtavia ongelmia: hiv, työttömyys, ei tuloja. On hienoa nähdä, että keskuksissa on silti vahva solidaarisen hyväksynnän ja toivon ilmapiiri”, Pitkänen toteaa.

Kymmenessä vuodessa yli 70 000 nuorta on saanut aids-valistusta, lähes 12 000 nuorta läpäissyt tietokonekurssin, ja sadattuhannet nuoret ovat osallistuneet vapaa-ajan toimintaan. Keskukset toimivat tansanialaisten johtamina ja paikallisten seurakuntien rahoittamina. Tansaniassa on paljon kysyntää uusille keskuksille.

Julkaistu Kumppani-lehdessä 8/2005