Viime vuosina länsiafrikkalaisen Ghanan markkinoille on tulvinut halpaa tuontikanaa pääasiassa Euroopan unionista ja Yhdysvalloista, minkä vuoksi kotimaisen kananlihan kysyntä on romahtanut ja yli 400 000 siipikarjatilallisen elinkeino on vaarassa. Pelkästään vuonna 2002 Ghanaan tuotiin yli 27 000 tonnia kanaa lähinnä EU:sta, jossa maanviljelijät saavat runsaita tukiaisia tuotteilleen. Luvun on ennustettu nousseen lähes 40 000 tonniin vuonna 2004.
Ghanan hallitus ryhtyi kaksi vuotta sitten kipeästi tarvittuihin toimiin paikallisen siipikarjatuotannon pelastamiseksi, mutta on sittemmin alkanut jänistää. Parlamentti hyväksyi tuolloin lain, joka asetti tuontikananlihalle 20 prosentin lisätullin ja siten nosti tullin yhteensä 40 prosenttiin.
Pian lain hyväksymisen jälkeen hallitus yritti kuitenkin kumota päätöksen. Kansallinen pieniä ja keskisuuria siipikarjatiloja edustava yhdistys on syyttänyt hallitusta lain rikkomisesta ja haastanut sen oikeuteen pakottaakseen sen soveltamaan lakia.
Ghanan siipikarjatuottajat eivät kuitenkaan tienneet, kuinka mahtava Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on: tuolla vaaleilla valitsemattomalla elimellä on oikeus kumota ghanalainen oikeusprosessi. Tarina sai mielenkiintoisen käänteen kesän alussa, kun Ghanan hallitus teki parlamentin kautta lakialoitteen kaksi vuotta aiemmin tehdyn, korotetut tullimaksut sallivan lain kumoamiseksi, vaikka maanviljelijöiden oikeusjuttua ei vielä ollut saatu päätökseen.
Orastava luottamus oikeusprosessiin vaarassa
Siinä missä vuonna 1992 Ghanan siipikarjatilat tuottivat 95 prosenttia Ghanan markkinoiden kananlihasta, vuonna 2001 heidän markkinaosuutensa oli vain 11 prosenttia. Tämä johtuu tuontilihasta, jota myydään 55 prosenttia alhaisempaan tukkuhintaan kuin paikallisia kanavalmisteita. Viljelijöiden yhdistyksestä kerrotaan, että työpaikkoja katoaa useiden kymmenien kuukausivauhtia.
Kaupalliset siipikarjatilat työllistävät jopa viisituhatta ihmistä, eikä luvussa ole vielä mukana muita, lähinnä maaseudulla toimivia pientuottajia. Yhdenkin työpaikan menettämisellä on mittavat seuraukset Ghanan 20-miljoonaiselle kansalle, sillä Ghanan suurperhejärjestelmässä yhden ihmisen tuloilla huolehditaan useista samaan talouteen kuuluvista.
Hallitus perui korkeammat siipikarjatullit, koska se oli sopinut siitä Kansainvälisen valuuttarahaston kanssa. IMF teki selväksi, että se vastusti korkeampia tulleja, koska ne haittaisivat Ghanan köyhyydenvähentämisohjelmaa. Kansainvälisen valuuttarahaston Ghanassa toimiva johtaja väitti, että Ghanassa tulleja voisivat korottaa ainoastaan menestyvät yritykset erikoisluvalla.
”Hallituksen tähänastiset toimet osoittavat, että se yrittää epätoivoisesti miellyttää Maailmanpankkia ja Kansainvälistä valuuttarahastoa”, sanoo Dominic Ayine, joka on Centre for Public Interest Law (CEPIL) -keskuksen johtaja ja siipikarjatuottajia edustava asianajaja.
”Kansainvälinen valuuttarahasto vastustaa tullikorotuksia puhtaasti ideologisista syistä, jotka eivät liity kovinkaan paljon tai lainkaan ghanalaisten siipikarjatilallisten tai kuluttajien hyvinvointiin”, Ayine sanoo.
Ayinen mukaan IMF:n toimet aliarvioivat hyvän hallinnon periaatteita ja laillisuusperiaatetta, joita IMF itse sekä Maailmanpankki eri puolilla maailmaa mainostavat.
”Normaalin oikeusprosessin mukaan tehdyn päätöksen kumoaminen ainoastaan tuhoaa kansalaisten luottamuksen oikeusprosessiin”, Ayine sanoo.
Ghanan hallitus väitti, että se perui korkeammat tullit, koska se on velvoitettu noudattamaan kansainvälisiä sopimuksia. Hallitus viittasi maailman kauppajärjestön WTO:n maataloussopimuksiin, jotka hallituksen mukaan estivät sitä toteuttamasta korotuksia.
Kaupan asiantuntijat sanovat kuitenkin, että tullikorotukset eivät rikkoisi WTO:n maataloussopimusta. Maataloussopimuksen mukaan Ghanan sidottu tulli voi olla mitä tahansa 0:n ja 90 prosentin väliltä. Sen lisäksi kauppajärjestön tukia ja tasoitustoimenpiteitä koskeva sopimus sallii jäsenmaiden asettaa korotetut tullimaksut tuotteille, joiden on todettu saavan tukea alkuperämaissaan, jos tällaiset tuet ovat aiheuttaneet tai uhkaavat aiheuttaa vahinkoa jollekin tuontimaan elinkeinolle. EU, josta enemmistö tuontikanasta tulee, tukee maanviljelijöitään 43 miljardilla eurolla vuodessa.
Tuhannet broilerit vailla ostajaa
”Säälimätöntä kilpailua ei tueta missään päin maailmaa, ei edes niin sanotuissa teollistuneissa markkinatalouksissa”, Ayine väittää. ”Nämä maat ovat punoneet mutkikkaan kilpailua ehkäisevien lakien verkon estääkseen kilpailua ehkäisevän toiminnan vaikutukset.”
”Paikallista elinkeinoa ei kehitetä antamalla halpojen tuontituotteiden kilpailla vapaasti paikallisten tuotteiden kanssa, jotka – tuottajista riippumattomista syistä – ovat tuontituotteita kalliimpia. Valtio ei ensinnäkään tue tuotteitamme, kun taas kaikki tietävät, että eurooppalaiset maanviljelijät saavat tukiaisia. Hallitus käskee meidän toisin sanoen panna pillit pussiin”, siipikarjatuottajien yhdistyksen puheenjohtaja ja Sydal Farmsin omistaja Kenneth Quartey huokaa.
Quartey kertoo, että hänellä on kylmävarastossaan 15 000 broileria, joita hän ei ole saanut kaupaksi.
Ghanan hallitus on vaikean valinnan edessä. Sen on joko kuunneltava tuontikanan suututtamaa kansaansa tai toteltava kansainvälistä valuuttarahastoa, jolla ei ole äänestäjäkuntaa, jonka se joutuisi kohtaamaan.
Julkaistu Kumppani-lehdessä 8/2005