Brasilialainen taiteilija Mana Bernardes ja hänen tekemänsä koru nimeltä ”Pinni”.

Kun Mana Bernardes oli 7-vuotias, hänen elokuvaohjaajaisänsä, Sergio Bernardes, vei hänet Bahian pataxó-intiaanien kylään kuukaudeksi.

”Muistan vaikuttuneeni siitä tavasta, jolla intiaanit muuttivat luonnonmateriaalit kauniiksi koristeiksi ja käyttötavaroiksi”, hän muistelee.

Yhtenä päivänä eräs pataxóista vei Manan sademetsään keräämään siemeniä, jotka sitten rei’itettiin ja joista tehtiin erilaisia koruja.

Kotikaupunkiinsa, Rio de Janeiroon, palattuaan Mana väkersi isänsä tupakka-askien ”hopeapapereista” palloja ja yhdisti ne nauhaksi. Naapurissa työskentelevän ompelijan tekemistä ylijääneistä bikininaruista hän teki käsikoruja, jotka hänen äitinsä myi lomamatkalla Kreikassa.

14-vuotiaana Mana alkoi opettaa slummien lapsille korujen valmistusta ja oman elinympäristön hyödyntämistä uudella luovalla tavalla. Kurssin on käynyt yli kolme sataa nuorta, joista jotkut jo myyvät omia tuotteitaan.

Nyt Mana istuu ateljee-asunnossaan Riossa, Jardim Botânico -kaupunginosassa ja miettii lapsuuttaan. Hän sanoo tajunneensa pataxó-kylässä, ettei tiennyt, miten hänen oma helminauhansa oli valmistettu.

”Intiaanien koristeiden koko valmistusprosessin näkeminen oli minulle todella syvällinen kokemus”, hän kertoo.

Keskusteluamme sivusta kuunteleva tekstiilitaiteilijaäiti Rute Gazoy de Queiroz huomauttaa, että alkuperäiskansat ovat monille tutkijoille yhteisöjä, joita yritetään auttaa säilyttämään oma kulttuurinsa.

”Sitä vastoin ei ymmärretä, että intiaanien ajattelutavalla on paljon annettavaa myös muille ihmiselle. Meidän länsimaista elämäntapaa pidetään sivistyneenä, mutta se aiheuttaa luonnonkatastrofeja ja saastuttaa.”

Urbaani intiaani

”Kaupungissa käytetään monia eri hyödykkeitä tietämättä, mistä ja miten ne on valmistettu. Kaikki ostetaan valmiina, tuoremehusta lähtien”, Mana ihmettelee.

Mana on pohtinut paljon eri materiaalien koostumusta ja käyttötapoja. Hän toteaa, että esimerkiksi PVC:tä, jota käytetään muovipusseissa ja pulloissa, pidetään yleensä roskana ja nopeasti pois heitettävänä. Siitä voidaan kuitenkin tehdä myös paljon muuta, kuten koruja.

”Minulle itse valmistusprosessi ja uuden luominen on tärkeää, ei valmiista rakentaminen”, hän summaa.

Kekseliäillä töillään Mana haluaa luoda tietoisuutta ympärillä olevien tavaroiden alkuperästä, niiden valmistuksesta ja muuntamisesta. intiaanien tapaan.

Esimerkiksi Manan hiuspinneistä suunnittelemat laattamaiset kaulakorut tekivät krenak-intiaaneihin niin suuren vaikutuksen, että he veivät lähes kaikki korut tuliaisina kyläänsä. Mana sai vaihtokaupassa heidän käsitöitään. Myöhemmin Manalle lähetettiin kylästä kutsu tulla ideoimaan materiaalien uusia käyttötapoja.

Yhteyttä hakemassa

Mana kutsuu itseään sosiaaliseksi innovaattoriksi. Hän kirjoittaa myös runoja ja toteuttaa erilaisia taideprojekteja. Hänen Yhdistäen narulla -videotyönsä valittiin yli tuhannen nuoren taiteilijan työn joukosta viime kesäkuussa avattuun Pariisin Saint Etiennen muotoilun biennaaliin. Työ oli nähtävillä myös englantilaisen I-D-lehden 25-vuotisnäyttelyssä Lontoossa. Latinalaisen Amerikan kuuluisimmat muotoilijat, brasilialaiset Campanan veljekset, olivat suositelleet Manaa näyttelyihin.

Yhdistäen narulla syntyi Manan koulutehtävästä, jossa hänen piti miettiä, miksi koruja ylipäätään käytetään.

”Koruilla on monesti suuri symbolinen arvo. Löysin tarinan, jonka mukaan intiaanit koristavat itsensä, koska he uskovat, että ihmiset ovat koristeita maailmassa”, Mana kertoo hymyillen. ”Lähdin kaupungille kamera kädessä ja lopputuloksena videolla on 135 ihmistä, jotka paljastavat oman napansa, yhtenä ketjuna.”

Paitsi taiteilija, Mana on myös surffari, buddhalainen ja elävän ravinnon kannattaja.

”Saan voimani siitä, että sidon itseni maailmaan ja luontoon ja tiedostan, mitä olen tekemässä”, hän sanoo ja kiteyttää filosofiansa:

”Asioilla on merkitys ainoastaan, jos niillä on suhde johonkin.”

Tästä syystä hän haluaa, että hänen korunsa tulevat kuvatuiksi omassa elementissään, siis ihoa vasten. Jokaisella korulla on myös nimi ja historia.

”Koruilla on tarina, joka tekee yksinkertaiselta näyttävästä esineestä tärkeän.”

http://www.mana.cx

Julkaistu Kumppani-lehdessä 1/2006