Kun lapsi selviytyy hengissä ensimmäisestä elinviikostaan, se on suuri voitto korkean lapsikuolleisuuden ympäristössä. Ensimmäisen elinviikon juhlan nimi, subua, tulee arabian kielen seitsemää tarkoittavasta sanasta ’sabaa’. Subua-juhlassa lapsi otetaan perheen ja yhteisön jäseneksi riemullisen riehakkaissa ja kovaäänisissä tunnelmissa. Egyptiläisjuhlat ovat yleensäkin äänekkäitä, mutta subua-juhlassa melulla on konkreettinen tarkoitus: kova ääni pelottaa pois pahat henget.

Subua-juhlassa ei ole vakiintunutta kaavaa. Aina kuitenkin naapurit, ystävät ja sukulaiset tulevat joukolla tervehtimään lasta, ja tarjoiluun kuuluu etenkin popcorn, jota on tapana heittää juhlaväen päälle onnea tuomaan. Juhlaan saattaa kuulua myös suitsuttaminen, jonka tarkoituksena on suojella lasta ja karkottaa paha hänen elämästään.

Vaikka subua-juhlalla ei ole mitään tekemistä uskonnon kanssa, juhlarekvisiittaan kuuluu Koraani tai Raamattu. Alkuperäisessä muodossaan subua-juhlassa on rukoiltu siunausta jumalilta, mutta ensisijaisesti on kommunikoitu demonien kanssa ja pyritty pitämään nämä poissa lapsen elämästä.

Kukoistavaa subua-bisnestä

Juhlan ympärillä liikkuu rahaa. Lapselle tuodaan lahjoja tai hänelle annetaan rahaa. Perheen ja juhlaväen varallisuudesta riippuen lahja voi olla vaatimaton puulelu tai vaikkapa timanttikoru.

Subuan ympärille on kehittynyt myös kukoistavaa liiketoimintaa. Kairossa Dar el-Barabra -kaupunginosassa on kymmeniä subua-juhlatarvikkeisiin erikoistuneita liikkeitä. Tärkeä varuste on valkoisella harsolla vuorattu ja vauvan sukupuolesta riippuen punaisin tai sinisin koristein somistettu pieni vauvankori. Yksinkertaisimmillaankin tämä varuste nielaisee noin 40 Egyptin puntaa (noin 5 euroa), mikä saattaa olla esimerkiksi siivoojan kahden päivän palkka.

Kalliimpi, mutta suosittu juhlasomiste on saviruukun ympärille rakennettu harsoin ja silkkinauhoin koristeltu nukkeasetelma, jonka yläpuolelle on sijoitettu valkoinen kynttilä.

Subua-nukessa yhdistyy juhlan historia ja uudempi perinne. Rakennelman ytimen muodostava savesta muovattu ja punaiseksi maalattu ruukku on säilyttänyt muottinsa jo tuhansien vuosien ajan. Ruukku on muutoin identtinen tyttö- ja poikalapsille, mutta pojan ruukussa yksi sen alaosan ulokkeista on pidempi. Ruukun tarkoituksena on suojella lasta pahalta ja taata hänen elämäänsä vaurautta ja onnea. Ruukkua säilytetään huolella.

Ruukun ympärille rakennettava harsokoristelu, tyttö- tai poikanukke sekä kynttilä, on peräisin Egyptin koptikristityiltä, jotka ryhtyivät koristelemaan ruukkuja 1960-luvulla. Nykyisin nuket kynttilöineen ovat niin kristittyjen kuin muslimienkin suosiossa.

Abdallah varttuu vahvojen naisten keskellä

Seitsemän päivän ikäinen Abdallah vietti subua-juhlaansa syyskuun kolmantena päivänä. Rauhallinen juhlakalu otti vastaan onnitteluja yli sadalta juhlavieraalta. Abdallahin oli tarkoitus oleilla sinisin silkkinauhoin koristellussa harsokorissa, mutta pääsääntöisesti hän katseli juhlahumua äitinsä, isoäitinsä ja tätiensä sylistä. Iso osa juhlasta hurahti Abdallahilta ohi unten mailla.

”Tarvitaan lisää ääntä”, huutaa Abdallahin täti Sadja ja kalistaa metallista maustemorttelia. Vieraat laulavat ja tanssivat Abdallahin ympärillä, ja maustemortteli kajahtelee myös Abdallahin korvan juuressa.

”Meteli pelottaa pahat henget pois tästä kodista. Kun ne oikein pelästyvät, ne pysyvät poissa pojan elämästä”, selittää Abdallahin äidinäiti.

Myöhemmin isoäiti nappaa Abdallahin tiukkaan syleilyynsä ja supisee tämän korvaan. Abdallah näyttää nukkuvan, mutta isoäiti uskoo viestin menneen perille.

”Kuiskasin hänelle: Muista aina kuunnella ja totella isoäitiäsi”, hän kertoo.

Samantapaisen kehotuksen Abdallah kuulee päivän aikana lukuisilta muiltakin suvun naisilta. Subua-juhlaan liittyy monia maagisia uskomuksia, joista yksi on juuri tämä: vauvan korvaan kuiskatut sanat vaikuttavat koko hänen elämäänsä. Juhlan uskotaan lisäävän lapsen henkistä ja fyysistä voimaa ja tuovan tälle selviytymiskykyä elämän haasteisiin.

Subua on enemmän naisten kuin miesten juhla, sillä koti ja lapset ovat Egyptissä vaimojen valtakuntaa. Abdallahin perhe pitää kiinni vanhoista perinteistä.

”Vaimoni ei tarvitse käydä työssä, vaan hän voi keskittyä kotiin ja lastenhoitoon”, kertoo Abdallahin isä Abu Islam selvästi ylpeää.

Abu Islam eli ”Islamin isä” -nimen mies on saanut kymmenen vuotta sitten, kun perheeseen syntyi ensimmäinen poika, Islam. Viralliselta nimeltään Abu Islam on Khairy Sayed, ja hän työskentelee rakennusalalla Egyptissä ja Kuwaitissa.

Abdallahin äiti Fatema ez-Zahra on perheen työnjakoon tyytyväinen.

”Abdallah on viides lapsemme, joten minulla kyllä riittää töitä”, hän naurahtaa.

Abdallahin sisaruksista Islam, 10, Ranya, 9 ja Ahmed, 6, ovat jo avuksi kotiaskareissa ja lastenhoidossa. Kolmivuotias Mahmoud odottaa innokkaasti saavansa Abdallahista pian leikkikaverin.

Julkaistu Kumppani-lehdessä 10/2006