Vuoden ikäinen Nectali poseeraa upouudessa puuvillakangasvaipassa. Viime aikoina valkoisen rinnalle on tullut myös muita värejä. Nectalin äiti Milady pitää kuitenkin valkoista parhaan näköisenä, vaikka se likaantuukin lasten ollessa suurimman osan ajasta vaippasillaan.
Pari vuotta myöhemmin toisen lapsen syntyessä jonkinlaisia kestovaippoja oli jo saatavilla. Lastatessani huuhdottuja vaippoja aina valmiina odottavaan tehokkaaseen pesukoneeseen tuumiskelin joskus, miten kehitysmaissa vaippa-asiat hoidetaan.

Monet 1960-luvun vanhemmat muistelevat inhoten vaippapyykkiä pienissä asunnoissa. Nyt 2000-luvulla kestoilu eli kestovaippojen käyttö on kehittynyt huimasti Suomessa. Netistä löytyvät kaikki mahdolliset tiedot, alan yrittäjät, ompeluohjeet ja ”jälkimarkkinat”. Mutta miten asiat hoidetaan kehitysmaissa?

Kangasvaippa pitää pintansa Intiassa

Maippi Tapanainen

1980-luvulla oli tapana vitsailla puolikauhistuneena, millainen ympäristökatastrofi syntyy, kun väkirikkaiden kehitysmaiden – lähinnä Kiinan ja Intian – vauvat alkavat käyttää kertakäyttövaippoja. Pelko on ainakin Intian osalta osoittautunut turhaksi.

Kertavaippoja toki käytetään, joskaan valtaosalla maan lapsiperheistä ei niihin ole varaa. Ja niistäkin, joilla varaa on, osa on sangen ympäristötietoisia, joten kotioloissa vauvat puetaan pestävään kestovaippaan ja kertakäyttöisiin turvaudutaan vain poikkeustilanteissa, kuten matkoilla.

Kertavaippoja tavallisempi vaihtoehto on Suomessakin vielä muutama vuosikymmen sitten suosittu puuvillainen sideharsovaippa, joka sidotaan vain kiinni kulmistaan tai vaihtoehtoisesti pujotetaan nestevalumat estävään muoviin.

Mitä köyhemmästä perheestä on kyse, sitä sekalaisemmaksi vaippamateriaali käy. Niillä joilla rahaa on vähän, vaipanvirkaa tekevät erilaiset puuvillaiset kangasviritykset pöksyissä. Kaikkein köyhimpien perheiden pienokaiset syrjäisemmissä kylissä viettävät suuren osan ajastaan peppu kokonaan paljaana.

Hurrikaaniaikana pampersit

Larissa Bruun

Nicaraguan pääkaupungissa Managuassa asuvat Diana Castro, Maria Elena López ja Milady Corea kertovat käyttävänsä ”pamperseja” luksusvaippoina. Kertakäyttövaipat kaivetaan esiin, kun perhe lähtee kyläilemään, ja hurrikaaniaikaan, jolloin kangasvaipat eivät pitkien sadejaksojen takia kuivu. Muuten kolme sukulaisnaista ovat käyttäneet pelkkiä kovia kangasvaippoja yhteensä kuudella lapsellaan.

Kahdentoista puuvillavaipan paketti maksaa kaupassa 120 cordobaa, reilut viisi euroa. Yksi lapsi pärjää kahdella paketilla, mutta sen jälkeen vaipoista on tuskin edes siivousräteiksi, äidit pohtivat.

Kymmenestä kertavaipasta – joita kaikkia kutsutaan Nicaraguassa pamperseiksi – saa pääkaupungissa suurten kauppaketjujen supermarketeissa maksaa merkistä riippuen 2–3 euroa. Näistä kaupoista ei kangasvaippoja löydy. Varakkaat ja hyvin toimeentulevat käyttävät nykyään pelkkiä kertavaippoja. Niitä pyydetään usein tuliaisina ulkomailta, esimerkiksi Yhdysvalloista käymään tulevilta sukulaisilta, koska hintaero on tuntuva.

Suurimmassa osassa maata kertavaipat eivät kuitenkaan ole edes juhlakäytössä, vaan kangasvaipat periytyvät lapselta toiselle, ja usein vaippoja ei käytetä ollenkaan.

Lumivalkeita kangasvaippoja

Eira Serkkola

”Töissä käyvät naiset käyttävät lapsellaan mieluummin kertavaippoja. Valinta riippuu myös varallisuudesta niin kaupungissa kuin maallakin”, tiivistää Sambian pääkaupungissa Lusakassa asuva Kaputo Chenga. Hän työskentelee kehitysyhteistyöjärjestössä, ja päivisin viisikuinen Bwalya-poika on lastenhoitajan hoivissa.

Kaputo Chenga pitää parempana, että lastenhoitaja hoitaa lasta kuin pyykkää kangasvaippoja. Perheessä ei ole pesukonetta, joten vaipat olisi pestävä käsin ja ostettava saippuan lisäksi valkaisu- ja pehmennysainetta. Kangasvaippoja on liotettava yön yli ja herättävä aikaisemmin pesemään niitä. Sadekaudella ne eivät tahdo kuivua millään. Kangasvaipat ovat aina valkoisia. Jos äiti ei onnistu hinkkaamaan tahroja pois, ihmiset nauravat hänelle.

Kertavaipat ovat kuitenkin kalliita, ja jos joku tuttu käy Etelä-Afrikassa, Chenga pyytää tuomaan sieltä edullisia vaippoja.

Sambian neuvoloissa kyllä opastetaan odottavia äitejä ompelemaan valmiiksi muutama kangasvaippa. Ennen kotiinpääsyä tarkistetaan, että vauvalla on vaippoja.

5000 kertavaippaa

Yhden lapsen lasketaan käyttävän noin 5000 kertakäyttövaippaa, jos lapsi oppii kuivaksi 2,5-vuotiaana. Tämä merkitsee jopa 1500 kilon maatumatonta jätekasaa kaatopaikalla. Tai kyllähän vaipat maatuvat, mutta aikaa siinä vierähtää satoja vuosia. Hajoamistuloksena syntyy Kestovaippayhdistyksen mukaan vielä metaania, joka on voimakas kasvihuonekaasu.

Yksi vaippa maksaa koosta riippuen 15-45 senttiä. Kestovaippoja tarvitaan lapsen vaippaiän aikana noin 30 kappaletta.

Julkaistu Kumppani-lehdessä 10/2006