Uskonto on paitsi hengellinen myös taloudellinen asia. Eri uskontokuntien yhteenlaskettua varallisuutta on vaikea arvioida, mutta jotain kertoo jo se, että maailman mittakaavassa pienellä Suomen evankelisluterilaisella kirkolla oli viime vuonna oman vuosikertomuksensa mukaan verotuloja yhteensä 831 miljoonaa euroa ja omaisuutta 2,7 miljardin euron arvosta.
Maailman suurimmassa taloudessa painitaan uskonnonkin suhteen aivan eri sarjassa. Yhdysvalloissa eri uskontokunnat saivat viime vuonna lahjoituksia yhteensä yli 72 miljardia euroa, arvioi lahjoituksia seuraava American Association of Fundraising Counsel. Vertailun vuoksi: Suomen valtion talousarvio ensi vuodelle on hieman yli 40 miljardia euroa.
Suomessa kahdella kirkolla – evankelisluterilaisella ja ortodoksisella – on julkisoikeudellinen erityisasema ja oikeus kerätä veroja. Lisäksi ne saavat osansa myös yrityksiltä kerätystä yhteisöverosta. Viime vuonna evankelisluterilaisen kirkon 831 miljoonan euron veropotista 102 miljoonaa oli peräisin yhteisöverosta, loput kirkollisverosta. Muilla Suomessa toimivilla uskontokunnilla ei veronkanto-oikeutta ole, ja ne saavat varansa jäsenistöltään joko jäsenmaksuina tai lahjoituksina.
Verokarhun ja kirkkojen yhteistyö on pohjoiseurooppalainen käytäntö. Pohjoismaiden lisäksi kirkollisveroa kerätään Saksassa, Itävallassa ja osissa Sveitsiä. Muualla maailmassa suurin osa uskontokunnista saa varansa lahjoituksina tai jäsenmaksuina.
Suomen evankelisluterilainen kirkko käytti niin kutsuttuun ”lähetyskannatukseen” viime vuonna 45,5 miljoonaa euroa. Summassa ovat mukana niin lähetystyöhön kuin kehitysyhteistyöhön käytetyt varat.
Julkaistu Kumppani-lehdessä 12/2006