Omanilaisnainen tekee hennatatuointiaNaiset peittävät värikkäät vaatteensa ulkona liikkuessaan usein mustaan abayaan. Miesten asuna on nilkkapituinen paitamallinen kaapu, johon kuuluu aina turbaani tai kirjailtu lakki sekä sandaalit. Koruja käyttävät sekä miehet että naiset.
Omanin sulttaanikunnan valtion viroissa ja oppilaitoksissa miesten on käytettävä yksinomaan perinneasuja. Yritysmaailmassa pukeutumissäännöt ovat väljempiä. Traditionaaliset asut ovat kuitenkin omanilaisille niin mieluisia, että länsimaisia asuja näkee hyvin harvoin omanilaisten päällä edes vapaa-aikana. Ulkomailla asia on toisin.
”Kotimaassani päälläni on aina tämä disdasha, jalassa sandaalit, päässä turbaani ja virallisissa tilaisuuksissa tai juhlissa myös hopeinen miekka vyöllä ja viitta harteilla. Matkustaessani puen päälleni länsimaiset vaatteet jo lentokoneeseen. Viihdyn hyvin molemmissa tyyleissä”, kertoo Omanin TV-kanavan johtoryhmään kuuluva Saif Saud Al Mahrouqi.
Kirkkaita värejä ja kirjailuja
Omanilaisten naisten perinteinen pukeutumistyyli vaihtelee maakunnittain. Naisten perusvaate on polvipituinen paitamallinen mekko, jonka alle puetaan housut. Hiukset, niska ja kaula peitetään huivilla. Nnaisia näkee perinneasuissaan yleensä vain perhepiirissä tai kansankulttuuriesityksissä. Ulkona liikkuessaan omanilainen nainen peittää värikkäät vaatteensa sekä hiuksensa osin tai kokonaan mustaan abayaan, joka saattaa olla edestä auki.
Yksi näyttävimmistä naisten taidokkaasti kirjailluista perinneasuista on pääkaupungin Muscatin alueen baluchi tai pendooli, joista jälkimmäinen tarkoittaa mekon etuosassa olevaa isoa taskua. Tasku palveli aiemmin käsilaukun korvikkeena, mutta nykyisin etenkin kaupungeissa länsimaiset käsilaukut ovat saavuttaneet suuren suosion. Samoin perinneasuun kuuluneet puupohjaiset qurhaf-sandaalit ovat joutuneet väistymään modernien länsimaisten sandaalien tieltä.
Vaatteet valmistetaan silkistä, puuvillasta tai kimaltelevista sekoitekankaista, ja niissä on monivärisiä kulta-, hopea- tai silkkikirjailuja. Monet omanilaisnaiset käyttävät säihkyviä ja kirjailtuja perinneasuja vain juhlatilaisuuksissa ja pukeutuvat arkisin joko vaatimattomammista kuoseista valmistettuihin peittäviin vaatteisiin tai länsimaista ja perinteistä tyyliä yhdisteleviin asukokonaisuuksiin.
Koruloistoa ja kultakolikoiden kilinää
Omanilaiset naiset käyttävät niin arjessa kuin juhlassakin runsaasti koruja. Ennen korut valmistettiin hopeasta, mutta nykyisin kultakorut ovat syrjäyttäneet suosiossa halvemmat hopeakorut. Kaiverretuista kultakolikkojäljitelmistä sommitellut kilisevät koruvitjat koristavat usein paitsi naisen kaulaa ja ranteita, myös otsaa ja nilkkoja.
Koruihin kaiverretaan myös Koraanin säkeitä taidokkaalla kalligrafialla. Etenkin huivin päälle otsalle aseteltu kolikkokoru kuuluu oleellisesti monen maakunnan perinteiseen juhlapukeutumiseen.
Sormuksia omanilaisella naisella ei voi olla liikaa. Sormus jokaisessa sormessa on yleinen näky varsinkin juhlissa, ja sormuksia käytetään myös varpaissa. Tärkeinä juhlapäivinä omanilaisnaiset somistavat kätensä ja jalkansa koristeellisilla hennatatuoinneilla. Hennan lisäksi muukin naisten käyttämä kosmetiikka on yleensä puhdasta luonnontuotetta, kuten suitsukepihkasta valmistettu silmärajauspuuteri kohl.
Sen sijaan naisten kasvoille asetettava maski, birka, on katoamassa. Birka enemmänkin kehystää kasvoja kuin peittää niitä. Birka, jonka nimi tulee samasta arabian sanajuuresta kuin Afganistanin burkha, löytyy usein enää vain aavikkoseutujen tai eteläisen Dhofarin maakunnan naisten vaatekaapista. Birkaa on käytetty perinteisesti vain silmät paljaiksi jättävän kasvohuivin kanssa. Huivi on tarjonnut suojaa paitsi miesten katseilta myös polttavalta auringolta ja tuulen mukana lentävältä hiekalta.
Itsepuolustusvälineestä asusteeksi
Omanilaisten miesten pukeutuminen on huomattavasti yhdenmukaisempaa kuin naisten. Miehen asu on paitamallinen kaulukseton nilkkapituinen disdasha- kaapu, jonka väri useimmiten on hohtavan valkoinen. Disdasha voi olla myös violetti, ruskea, sininen tai musta. Disdashan kauluksessa roikkuu puvun värinen tupsu, furakha, jonka tarkoituksena on levittää kantajansa ympärille hyväntuoksuista parfyymiä. Tupsu voidaan parfymoida myös sakealla suitsukkeen savulla. Disdashan kaulusta ja hihansuuta saattavat koristaa kirjailut.
Omanilaisella miehellä on aina virallisissakin tilaisuuksissa jalassaan yksinkertaiset nahkasandaalit. Miesten perinnepukeutumiseen kuuluu myös pään peittäminen joko turbaanilla tai kirjaillulla hatulla. Turbaani, muazzar, voi olla joko puuvillaa tai hienoa käsinkudottua silkkivillaa. Turbaani saatetaan kietoa kirjaillun hatun, kummarin, päälle. Nuoremmat miehet ja pojat suosivat turbaanin sijaan kirjailtua hattua.
Omanilaisen miehen yhteiskuntaluokkaa voi harvoin päätellä pukeutumisesta. Korkeasta asemasta ja varallisuudesta saattaa kertoa vain dishdashan kauluksesta pilkistävä arvokynä tai kallis merkkikello. Miesten korumetalli myös suurikivisissä sormuksissa on yleensä hopea.
Virallisissa tilanteissa tai juhlissa omanilaisen miehen vyötärölle on vyötettynä koristeellinen hopeinen veitsi tai tikari, khanjar, joka aikoinaan palveli tarpeellisena itsepuolustusvälineenä. Lähes jokainen omanilainen mies omistaa vähintäänkin yhden khanjarin, mutta harva käyttää sitä päivittäin. Virallisissa tilaisuuksissa dishdashan päälle puetaan musta, vaaleanruskea tai kullanvärinen viitta, bisht.
Yksinvaltiaan sulttaanikunta
Omanin sulttaanikunta on arabimaailman vanhin itsenäinen valtio, jota kuninkaat ja myöhemmin sulttaanit ovat hallinneet maan vapauduttua Portugalin vallasta vuonna 1650. Maa on kokenut valtaisan muutoksen kolmessa vuosikymmenessä. Vuonna 1970 isältään vallan ottanut nykyinen hallitsija, sulttaani Qaboos, on avannut Omanin ovet ulkomaailmalle ja onnistunut muuttamaan takapajuisen köyhän maan kilpailukykyiseksi moderniksi valtioksi maailmanmarkkinoille. Erityisesti sulttaani Qaboos on panostanut naisten koulutustason kehittämiseen: ennen vuotta 1970 tytöillä ei ollut mahdollisuutta koulutukseen, kun nyt naisten lukutaitoprosentti on 65. Omanin sulttaani on ehdoton yksinvaltias, joka toimii myös maansa puolustus-, talous- ja ulkoministerinä sekä armeijan ylipäällikkönä. Sulttaanin arvosteleminen on Omanissa kiellettyä.
Julkaistu Kumppani-lehdessä 2/2006