Kairon mielisairaalasta voi nykyisin kotiutuakin.

”Mielenterveyteen liittyy Egyptissä hyvin voimakas stigma. Mielenterveyden häiriöön sairastuminen on sekä yksilölle että koko perheelle häpeä ja katastrofi”, kertoo sosiaalipsykologi Inkeri Siekkinen.

Siekkinen on ollut kehittämässä Egyptin mielenterveyssektoria neljä vuotta. Vuonna 2002 aloitettu hanke on ainutlaatuinen projekti koko maailmassa. Aloite tuli Egyptin hallitukselta, ja sitä rahoitetaan Suomen kehitysyhteistyömäärärahoista.

”Alusta asti oli selvää, että kyseessä on projektin sijaan ohjelma, jonka avulla on tarkoitus uudistaa koko mielenterveyssektoria. Hanke on herättänyt laajaa kansainvälistä kiinnostusta”, kertoo hankkeen tiiminjohtaja, egyptiläinen psykiatri Ahmed Hesmat.

Hesmatin ja Siekkisen lisäksi tiimissä on toiminut suomalaisia ja kansainvälisiä asiantuntijoita, konsultteja sekä egyptiläisiä psykiatreja. Hankkeen toinen vaihe kestää vuoden 2007 loppuun, ja sen aikana hankkeen ykkösvaiheen saavutukset on tarkoitus laajentaa koko maahan.

Hanke laajeni koko Egyptiin

Hankkeen yhtenä tavoitteena on hälventää niin asiantuntijoiden, potilaiden, heidän omaistensa kuin muidenkin voimakkaita mielenterveyteen liittyviä ennakkoluuloja.

”Mielenterveys positiivisena yksilöä ja yhteisöä kantavana voimana oli Egyptissä täysin uusi ajatus, jonka omaksuminen on hidasta”, sanoo Siekkinen.

Hankkeessa haluttiin kehittää avohoitoa ja tukitoimia sekä kouluttaa terveydenhuoltoalan henkilöstöä kohtaamaan mielenterveyspotilas ja ohjaamaan tämä asianmukaiseen hoitoon. ”Avohoito oli täällä täysin tuntematon käsite”, Siekkinen valaisee.

Työ aloitettiin kahdessa Egyptin suurimmassa mielisairaalassa, Abbaseyassa sekä Kairon ulkopuolella sijaitsevassa Khankassa.

”Ne ovat vanhoja sairaaloita, joissa parituhatta potilasta on sijoitettu jopa 60 hengen makuusaleihin. Mielisairaalaan joutuminen oli aiemmin kuin elinikäinen vankeustuomio, koska potilaille ei ollut minkäänlaista hoitosuunnitelmaa eikä sairaaloista juuri koskaan kotiuduttu”, Siekkinen luettelee lähtökohtia.

Nyt kummassakin sairaalassa toimii myös päiväosastoja, potilaille tehdään hoitosuunnitelma, osastoilla on kuntoutukseen tähtäävää yhteisötoimintaa ja sairaanhoitajat ovat koulutuksen myötä omaksuneet roolinsa potilaan kuntoutuksen tukijoina aiemman vartijaroolinsa sijaan. Abbaseyassa on avattu myös lastenpsykiatrian osasto. Kahdessa pilottisairaalassa kurssitetut kouluttajat jatkavat koulutusta muualla maassa.

Osaamista myös terveyskeskuksiin

Egyptin valtio pyrkii takaamaan jokaiselle kansalaiselleen pääsyn terveydenhuollon piiriin.

”Kun hanke alkoi, paikallisissa terveyskeskuksissa ei ollut valmiuksia kohdata psyykepotilaita. Henkilökunta ei tiennyt, miten tai mihin ohjata heitä, eikä saatavilla ollut psyykelääkkeitä. Tämä tilanne on nyt huomattavasti parantunut”, Siekkinen iloitsee.

Terveyskeskuksista mielenterveyspotilaat voidaan ohjata alueellisiin keskuksiin, joissa nykyisin on myös psykiatrian asiantuntemusta. Mielisairaalalähete on vasta kolmas ja viimeinen hoitovaihtoehto.

”Yritämme vaikuttaa myös hallintoon. Olemme antaneet suosituksemme terveysministeriölle lainsäädännön ajantasaistamisesta ja terveydenhuoltohenkilöstön koulutusohjelmien muuttamisesta. Egyptin terveysministeriö työskentelee tämän ohjelman virallistamiseksi koko ajan”, Siekkinen sanoo.

Hän suhtautuu optimistisesti hankkeen jatkuvuuteen. ”Tämä on ollut paljon esillä mediassa, ja aiheesta puhutaan nyt Egyptissä ensimmäisen kerran.”

Paljon on vielä tehtävää.

”Haastattelemani terveydenhuollon asiantuntijat sanovat, että oman lähipiirinsä psyykepotilaat he hoitaisivat perhepiirissä tai lähettäisivät hoitoon yksityiselle psykiatrille. Julkisella puolella psykoterapiaa ei saa, eikä terapeutteja kouluteta maassa. Monen egyptiläisen asiantuntijan mielestä köyhyys on suurin syy mielenterveysongelmiin, ja köyhyysongelma kasvaa Egyptissä koko ajan”.

Masennus yleisin häiriö

-Mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys eri puolilla maailmaa on lähes vakio, noin 5-6 prosenttia väestöstä

-Vakava masennus on Egyptissäkin yleisin mielenterveyden häiriö

-Mielenterveyspotilaille on 75 miljoonan asukkaan Egyptissä noin 9000 sairaalapaikkaa ja 700 psykiatria (Suomessa viidelle miljoonalle on 6000 sairaalapaikkaa ja tuhat psykiatria)

Kansa luottaa uskonnollisiin parantajiin

Egyptiläisistä noin kymmenen prosenttia on ortodoksikristittyjä kopteja, 90 prosenttia sunnimuslimeja. Muslimien keskuudessa islamin mystistä jumalyhteyttä korostava sufi-suuntaus on paikoitellen suosittua.

Sekä kristityt että muslimit näkevät mielenterveyden häiriöiden johtuvan henkilön epätasapainoisesta suhteesta henkimaailmaan. Kristittyjen keskuudessa mielen sairaus selitetään usein henkilöstä vallan ottaneella pahalla hengellä. Muslimit puolestaan uskovat henkimaailman olentojen, jinnien, elävän rinta rinnan ihmisten kanssa. Mielenterveyden häiriötila syntyy, jos yksilö ei kykene elämään sovussa henkiolentojen kanssa.

Silloin egyptiläiset turvautuvat ensisijaisesti uskonnollisiin ja kansanparantajiin terveydenhuollon asiantuntijoiden sijaan.

Egyptin koptikirkkojen henkiparannustilaisuuksissa henkimaailmaan erikoistunut pappi parantaa kirkkoon saapuneita pahojen henkien riivaamia ihmisiä. Tilaisuutta kuljettavat yhteislauluna lauletut uskonnolliset hymnit, joiden aikana paikalla olevissa ihmisissä oleva paha henki ilmaisee itsensä. Pahan hengen riivaamat saavat kouristus- ja oksennuskohtauksia, ja heidät kuljetetaan papin eteen. Pappi keskustelee hengen kanssa, joka vastaa riivaamansa henkilön äänellä. Ristin ja Jumalan nimessä pappi kehottaa pahaa henkeä jättämään ihmisen rauhaan.

Islamin virallisessa tulkinnassa tunnustetaan Koraanin säkeiden parantava voima, joka vaikuttaa erityisesti kun parantamiseen erikoistunut uskonnollinen oppinut, sheikki, resitoi tekstiä. Sufi-suuntauksessa arvostetaan resitaation lisäksi myös tanssi- ja musiikkiterapiaa. Sufi-menetelmiin erikoistuneita mielisairaaloita ja klinikoita on Egyptissä useita.

Julkaistu Kumppani-lehdessä 8/2006