”Nepalissa ilmastonmuutos on vielä uusi asia, ja jo käsite ’ilmasto’ on monille täysin vieras. Jopa asian kanssa tekemisissä olevat viranomaiset sotkevat toisinaan sään ja ilmaston keskenään”, WWF:n ilmastonmuutosprojektia koordinoiva Aarati Gurung kertoo Katmandussa.

Jäätiköt sulavat nopeammin

WWF:n tuottamassa Ilmaston todistajat -dokumentissa buddhalaismunkki Nawa Jigtar kuvailee, miten jäätikköjärven purkautumisesta aiheutunut tulva-aalto pyyhkäisi yli Ghatin kylän Pohjois-Nepalissa vuonna 1985. ”Kuului valtavaa jyrinää, ihmiset olivat hädissään. Näimme, miten tulva vei mukanaan joen varrella laiduntaneen karjan. Onneksi oli päivä, ja ihmiset olivat askareissaan vuoren rinteillä. Jos aalto olisi tullut yöllä, olisimme kaikki kuolleet.”

Jäätikköjärviä muodostuu, kun jäätikköjen sulamisvedet kertyvät moreenin muodostamien patojen taakse. Moreenivalli saattaa murtua yllättäen esimerkiksi maanjäristyksen tai jäätiköltä irronneen suuren jäälohkareen aiheuttaman tärinän takia. Purkautuessaan jäätikköjärvi aiheuttaa tulva-aallon, joka pyyhkäisee mennessään jokilaaksojen elämän.

”Vuoriston viljelykelpoinen maa on yleensä jokien penkereillä, ja siksi myös kylät rakennetaan jokivarsiin”, Aarati Gurung sanoo. ”Tulva-aallot aiheuttavat pitkäkestoista tuhoa, sillä ne vievät mukanaan rakennusten lisäksi hedelmällistä maaperää.”

Vaarassa ovat myös isolla rahalla rakennetut kehitysprojektit. 1980-luvulla Dig Tshon jäätikköjärven purkautumisen aiheuttama tulva vei Namchessa mukanaan pitkälti kehitysyhteistyörahoilla rakennetun pienvesivoimalan vain hieman ennen sen valmistumista.

Ilmaston lämpeneminen on kiihdyttänyt jäätiköiden sulamista, ja satelliittikuvista on havaittu myös jäätikköjärvien kasvavan aiempaa nopeammin.

Vielä viisikymmentä vuotta sitten jäätikköjärvien purkautui tulvimalla kerran vuosikymmenessä. Joidenkin ennusteiden mukaan viidentoista vuoden päästä jäätikköjärvien purkautumistulvat ovat jokavuotinen ilmiö.

Jakkihärät muuttavat korkeammalle

Jäätikköjärven purkautuminen aiheuttaa välittömän katastrofin ja saa paljon huomiota, mutta ilmaston lämpenemisen aiheuttamat asteittaiset muutokset vuoristoalueen elämässä aletaan nekin tiedostaa entistä paremmin.

Vuonna 2003 Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelija Mika Korkeakoski oli mukana Pohjois-Nepalissa Solu Khumbun alueella keräämässä paikallisten asukkaiden havaintoja ilmaston lämpenemisestä osana Snow Change -tutkimushanketta.

Korkeakosken mukaan jakkipaimenet ovat joutuneet vuosi vuodelta nousemaan korkeammalle jakkihärkien laidunalueiden siirtymisen takia. Kylmässä ja ohuessa ilmassa viihtyvät jakit pakenevat lämpöä ja hyönteisiä nousemalla laiduntamaan aiempaa korkeammalle vuoristoon. ”Paimenille se tarkoittaa entistä työläämpiä matkoja laidunmaille ja pidempiä aikoja aiempaa ohuemmassa ilmassa.”

Suomalaiset kuulivat myös lämmintä säätä vaativien viljelykasvien leviämisestä kohti pohjoista. Saman on kuullut myös Aarati Gurung: ”Tiedämme, että esimerkiksi Manangin alueella on alettu kasvattaa riisiä, mikä aiemmin oli mahdotonta.”

Gurungin mukaan ensimmäiset raportit onnistuneesta riisinviljelystä olivat haltioituneita, sillä riisillä on kulttuurisesti erittäin vahva merkitys Nepalissa. ”Ihmiset olivat aluksi onnellisia ilmaston lämpenemisen tuomista mahdollisuuksista. Heti seuraavana talvena Manangissa kuitenkin satoi poikkeuksellisen paljon lunta, mikä aiheutti ongelmia seuraavan satokauden kanssa.”

Vuoristotutkimuskeskus ICIMODin tutkija, tohtori Kamal Basnkota toteaa, että käsitys ilmastonmuutoksen vaikutuksista perustuu toistaiseksi Nepalissa anekdootteihin ja arvailuihin.

”Ilmastonmuutos tarjoaa meille paljon avoimia kysymyksiä. Leviävätkö eteläisen alueen trooppiset taudit ja viljelykasvit kohti pohjoista? Miten ilmastonmuutos vaikuttaa sateisiin? Yksittäisiä kertomuksia on tarjolla paljon, mutta tutkittua tietoa vain vähän.”

Julkaistu Kumppani-lehdessä 8/2006