Olipa kyseessä sananvapaus- tai ihmisoikeustilasto, yhteiskuntajärjestelmän analyysi tai korruptioranking – jumbosijoja hallitsevien valtioiden joukosta löytyy lähes aina Burma, viralliselta nimeltään Myanmar. Sotilasjuntan hallitseman kaakkoisaasialaisen valtion maine on maailmalla surkea.

EU:n Burman vastaiset pakotteet ovat olleet voimassa pian kymmenen vuotta. Nobelin rauhapalkinnon saanut, vuoden 1990 vapaiden mutta mitätöityjen vaalien voittaja Aung San Suu Kyi on yhä kotiarestissa. Totuudenmukaisia tietoja maasta saa lähinnä pakolaisten pyörittämiltä nettisivuilta ja satunnaisesti ulkomaisista tiedotusvälineistä. Jopa EU:n komission nettisivuilla huomautetaan, että komission Burma-tilastot eivät ole täysin luotettavia.

Poikkeuksia pakotteissa

Kaikesta huolimatta Burmalla on edustus Helsingissä 10.-11. syyskuuta järjestettävässä valtionpäämiestason Asem-kokouksessa. Se kuulostaa maallikon korviin oudolta, sillä muun muassa valtiojohtoa koskevia matkustusrajoituksia sisältäviä EU:n pakotteita tiukennettiin edellisen, Vietnamissa kaksi vuotta sitten pidetyn Asem-kokouksen jälkeen. Burma pääsi tuolloin mukaan Asemiin virkamiestasolla – valtiojohto- ja hallitustason edustajia pakotteet koskivat edelleen. Tuolloin EU vaati Burmalta Aung San Suu Kyin vapauttamista ja hänen johtamansa NLD-puolueen päästämistä mukaan politiikkaan.

Pian Hanoin Asemin jälkeen pakotteita tiukennettiin taas Burman johdon pidätyttyä poliittisista uudistuksista. Miksi Burman edustajat siis päästetään Helsinkiin?

”Asem kuuluu EU:n pakotteissa mainittuihin poikkeuksiin, mikä tarkoittaa sitä, että pakotteista voidaan joustaa sillä ehdolla, että (Asemissa) tullaan käymään kriittistä dialogia Burman demokratia- ja ihmisoikeustilanteesta”, suurlähettiläs Hanna Lehtinen ulkoministeriön Asem6-sihteeristöstä selventää.

”Asem on eräs väline käydä tuota kriittistä dialogia. Näin on tehty aiemmin, ja näin tullaan tekemään nyt”, Lehtinen jatkaa.

Viime vuonna Burman edustajilta evättiin pääsy Asemin talousministerien kokoukseen Alankomaihin EU:n pakotteisiin vedoten.

Helsingissä voi lobata

Asemin varjokokouksen, Aasia-Eurooppa -järjestöfoorumin (AEPF) järjestelykomitean jäsen Pietje Vervest hollantilaisesta Transnational Institute -järjestöstä näkee Burman Helsinkiin saapumisessa mahdollisuuden lobbaukseen.

”Emme voi enää estää heidän tulemistaan. Burma-järjestöt ovat myös ’hyväksyneet’ juntan saapumisen. He miettivät nyt, kuinka sitä voisi käyttää. Voimme ainakin kehottaa Asemia keskustelemaan Burman tilanteesta ja painostamaan demokraattisten muutosten puolesta. Jos Burma tulee, maan tilanteesta on pystyttävä keskustelemaan. Erityisesti Kiinalla on tässä vaikutusvaltaa.”

Monien Burma-aktivistien linja sen sijaan on tiukka. Global Campaign for Solidarity and Democracy in Burma muistuttaa, että erityisesti suurvaltojen ristiriitaiset asenteet Burmaa kohtaan vain helpottavat sotilasjuntan työtä: aina löytyy porsaanreikiä, joita juntta käyttää hyväkseen. Kampanja kritisoi myös ASEANin (kymmenen Kaakkois-Aasian maan yhteistyöjärjestön) yrityksiä integroida Burma mukaan poliittiseen prosessiin, koska sotilashallinnon kanssa toimittaessa diplomatian keinot ovat hitaita ja tehottomia. Samaan aikaan ihmisoikeusrikkomukset, kansalaisten katoamiset ja kidutukset jatkuvat. Juntan rikosten arvioidaan koskettavan jollakin tavalla jo miljoonia burmalaisia.

Tällaista määrää rikoksia ihmiskuntaa vastaan on vaikea ymmärtää ja selittää. Yhtä vaikea on ymmärtää, millaista dialogia Asem sotilasjuntan edustajilta odottaa.

Kyynikko ajattelee, että sotilasjuntan pääsy Asemiin ainoastaan viestittää, että EU vastaanottaa sotilasjuntan tasavertaiseksi keskustelukumppaniksi maailmanpolitiikan areenoilla. Arvioiden tekemistä vaikeuttaa Asem-kokouksen suljettu luonne.

Pakolaiset pahoillaan

Asemin varjokokous AEPF kokoaa Helsinkiin lähemmäs 400 järjestöaktiivia Euroopasta ja Aasiasta. AEPF järjestetään aina Asemin kanssa samassa maassa ja samana vuonna, viimeksi Vietnamissa.

Burma oli sielläkin esillä. Kokouksen päätteeksi laadittu loppujulistus herätti paljon keskustelua. Eurooppalaiset sekä Filippiinien edustajat vaativat julistuksen tuomitsevan Burman Asem-osanoton, kun taas kiinalaiset ja vietnamilaiset eivät tekstiä hyväksyneet. Lopulta Burma-teksti jäi loppujulistuksesta pois.

Helsingin AEPF:ssä on mukana muutama burmalainen. Yksi heistä on Suomessa reilut viisi vuotta asunut Ko Ko Thett.

”Suomen EU-puheenjohtajuus ja Asem-kokouksen isännöinti asettaa Suomen epämiellyttävään Asemaan suhteessaan Burmaan”, Thett kirjoittaa Burma Times -verkkolehdessä. Kirjoituksessaan Thett muistuttaa Alankomaiden viimevuotisesta päätöksestä evätä viisumi Burman talousministeriltä ja epäilee, että Burman Asem-osanotto olisi pettymys Suomen 500 burmalaiselle kiintiöpakolaiselle.

”Pakolaiset tuskin haluavat nähdä aiemmat sortajansa täällä, uuden kotimaansa kutsuttuina vieraina”, Thett pohtii.

AEPF kokoaa aktiivit Helsinkiin 3.-6.9.

Asia Europe People’s Forum 6 eli AEPF ei rajoita osanottajiaan maantieteellisin perustein. Ainoa vaatimus on, että osallistujajärjestöt allekirjoittavat AEPF:n perusperiaatteet eli demokratian ja ihmisoikeuksien edistämisen, kestävän kehityksen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden tukemisen sekä vaativat kansalaisyhteiskunnan osanottoa Asemiin. Uudet EU:n jäsenmaat ovat prosessissa mukana nyt ensimmäistä kertaa.

AEPF:n kolme laajaa aihetta ovat rauha ja turvallisuus, taloudellinen turvallisuus ja sosiaaliset oikeudet sekä ihmisoikeudet ja demokratia. Tähän mennessä varmistuneista puhujista tunnetuimpia ovat ranskalainen globalisaatiokriitikko Susan George, filippiiniläinen demokratia-aktivisti Walden Bello sekä Thaimaan entinen ulkoministeri Surin Pitsuwan.

Suomalaisina puhujina kuullaan muun muassa Pekka Aikiota, Sirpa Pietikäistä sekä Tuire Santamäki-Vuorta.

Burmasta Myanmariksi

Siirtomaakaudella brittien hallitsema Burma itsenäistyi vuonna 1948. Sotilasjuntta kaappasi vallan vuonna 1962 ja on hallinnut maata siitä lähtien. Vuonna 1990 juntta myöntyi järjestämään vapaat vaalit, mutta mitätöi vaalit jälkikäteen Aung San Suu Kyin johtaman oppositiopuolueen NLD:n voitettua ne. Maan virallinen nimi muutettiin Burmasta Myanmariksi vuonna 1989.

Kirjoittaja toimii AEPF6 tapahtuman tiedottajana.

Julkaistu Kumppani-lehdessä 8/2006