Puhtaat vaatteet -kampanja eli Clean Clothes Campaign (CCC) ajaa tekstiilityöntekijöiden asemaa. Kansainvälisten kampanjoiden lisäksi kansalliset CCC:t lobbaavat oman maansa yrityksiä työläisten oikeuksista. Järjestön kansainvälinen päämaja sijaitsee Alankomaissa.

Syyskuun lopulla intialainen tuomioistuin asetti pidätysmääräykset seitsemälle Clean Clothes Campaignin ja Alankomaiden Intia-komitean (ICN) edustajalle. ICN on Intian heikoimpiin ihmisryhmiin keskittyvä kansalaisjärjestö.

Järjestöjen edustajia syytetään kunnianloukkauksesta sekä rasistisista ja muukalaisvihamielisistä teoista. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun yritys haastaa kansainvälisen, työntekijöiden oikeuksia ajavan kansalaisjärjestön oikeuteen.

”Kyseinen tehdas on toiminut hyvin aggressiivisesti ja yrittämättäkään neuvotella asioista. Se on hyökännyt järjestelmällisesti ensin paikallisia ja nyt kansainvälisiä järjestöjä vastaan”, sanoo Esther de Haan CCC:n kansainvälisestä sihteeristöstä.

Miten tähän on tultu?

Vuoden 2005 lopulla muutama intialainen kansalaisjärjestö ja ammattiyhdistys raportoi epäkohdista Intiassa sijaitsevan farkkutehtaan työoloissa. Järjestöjen mukaan ylityöt olivat pakollisia, eikä niistä maksettu. Työntekijät kärsivät henkisestä ja fyysisestä väkivallasta eikä heille myönnetty työsopimuksia. Työntekijöillä ei myöskään ollut ruokailu- tai saniteettitiloja.

CCC:n mukaan syytösten kohteeksi joutunut yritys alkoi uhkailla paikallisten järjestöjen henkilökuntaa ja seurata näiden toimia.

Seuraavan vuoden keväällä CCC ja Alankomaiden Intia-komitea (ICN) aloittivat kampanjan tilanteen parantamiseksi. Tavoitteena oli hedelmällinen vuoropuhelu työnantajan ja järjestöjen välillä. Yritys on kuitenkin kieltäytynyt yhteistyöstä.

Viime vuonna tilanne tulehtui entisestään. Oikeus päätti, että paikallinen ammattiyhdistysliike ja kansalaisjärjestöt eivät saa levittää tietoa yhtiöiden työolosuhteista Intiassa tai sen ulkopuolella. Tämän vuoden kesäkuussa hollantilaiset CCC ja ICN sekä niiden seitsemän työntekijää haastettiin oikeuteen Bangaloressa. Järjestöt ovat valittaneet päätöksestä Intian korkeimpaan oikeuteen.

Moderni imagoltaan

Kyseessä oleva yritys on kansainvälinen Fibres and Fabrics International (FFI) ja sen omistama Jeans Knit Pvt Ltd (JKPL), jotka valmistavat farkkuja sellaisille merkeille kuin G-Star, Armani, Ra-Re, Guess, Gap ja Mexx.

”On pelottavaa, että tehdas on pystynyt oikeuden päätöksellä pitämään paikalliset ammattijärjestöt hiljaisina nyt jo vuoden verran. Jos yritykset kykenevät vaientamaan järjestöt oikeuden päätöksellä jatkossakin, on se todella huolestuttavaa työntekijöiden oikeuksien kannalta.”

Esther de Haanilla ei ole aavistustakaan siitä, minkälaisia työntekijöiden olot ovat tällä hetkellä tehtaassa. Hänen mukaansa osa asioista oli parantunut viime vuonna, jolloin hän on viimeksi saanut tietoa työolosuhteista.

FFI/JKPL on imagoltaan moderni yritys. ”Monet ovat hämmästelleet, että juuri tämä tehdas toimii väärin. Tehdas on vaikutusvaltainen toimija Intiassa”, toteaa de Haan. Hän ei halua vastata kysymykseen, epäilevätkö järjestöt, että tehdas olisi lahjonut oikeutta. Tehtaassa on noin 5 500-6 000 työntekijää.

Jeans Knitin teknologiasta ja tuotannosta vastaava johtaja Mohammed Ghiase kertoi Indo-Asian News Servicelle, että yritys haastoi järjestöt oikeuteen kunnianloukkauksesta, koska kampanja ei loppunut, vaikka oikeusistuin oli määrännyt niin jo helmikuussa.

Ghiase kielsi haastattelussa syytökset ihmisoikeusloukkauksista tehtaassa. Hänen mukaansa se oli ollut avoin paikallisille järjestöille, jotka olivat syöttäneet hollantilaisjärjestöille sellaista tietoa, mitä nämä halusivatkin.

Tehtaan suurimman asiakkaan G-Starin mukaan CCC:llä ei ole ollut mitään todisteita väitteille tehtaan syyllistymisestä hyväksikäyttöön. G-Star on kuitenkin huolissaan siitä, että keskustelu järjestöjen ja tehtaan välillä on vaimennettu.

Muut tehtaan asiakkaat ovat reagoineet eri tavoin. Mexx on CCC:n mukaan lopettanut sopimuksensa tehtaan kanssa, kun taas Armani, Guess ja Ra-Re eivät ole vastanneet CCC:n tai aktivistien puheluihin.

Järjestelmä toimii

Hollantilaiset järjestöt eivät aio mennä oikeuden eteen vapaaehtoisesti. Tällä hetkellä heitä edustavat asianajajat.

”En usko, että Intiaan lähtö olisi viisasta. Koskaan ei tiedä, mitä siellä voi tapahtua.”

Järjestön omat varat ovat tähän asti riittäneet oikeuskuluihin, mutta pian saatetaan joutua keräämään lisää. De Haanin mukaan raha ei tule estämään oikeustaistelua.

Jos järjestöt todetaan syyllisiksi, voivat syytetyt joutua vankilaan pariksi vuodeksi. Itsekin syytettynä oleva de Haan ei ole kuitenkaan huolissaan.

”Emme hyväksy syytettä. Kyse on sananvapaudesta, ei kunnianloukkauksesta. Vastapuoli väittää, että olemme tietoisesti antaneet nettisivuillamme väärää tietoa. Tietomme ovat kuitenkin tulleet eri lähteistä paikallisista järjestöistä ja uskomme, että ne ovat totuudenmukaisia.”

De Haan ei pelkää itsensäkään puolesta. “Uskon, että järjestelmä toimii.”

Julkaistu Kumppani-lehdessä 11/2007