Vietnamilainen kansalaisjärjestö Speri järjesti viime maaliskuussa maan historian ensimmäisen lobbausta käsittelevän seminaarin. Muutos on nopeaa, sillä vielä vuosikymmen sitten kansalaisjärjestöt rinnastettiin valtion vastaiseen toimintaan tai anarkiaan.

Lobbaus ei ole Vietnamissa aivan uusi ilmiö: Speri on tehnyt vaikuttamistyötä naisten ja etnisten vähemmistöjen maanomistus- ja luonnonvarojen käyttöoikeuksien puolesta lainsäätä-jien suuntaan 1990-luvun lopulta. Viime vuosina myös tiede- ja teknologiayhdistysten liitto Vusta on nostanut profiiliaan. Se on vaatinut rakenteilla olevien suurpatojen haittavaikutusten minimointia.

Viranomaisten valmistelema esitys uudesta kokoontumislaista on saanut sekä Sperin että Vustan reagoimaan: ne esittivät lakiin useita muutoksia.

Kun Vietnam muutama vuosi sitten haki jäsenyyttä Maailman kauppajärjestössä WTO:ssa, maan hallitusta lobattiin tiiviisti. Hallitus itse puolestaan lobbasi tukea jäsenyydelleen ulkomailta.

Lakipiireissä lobbausta ei kuitenkaan vielä tunnusteta, vaikka perustuslain mukaan kansalla on oikeus osallistua lainsäädäntötyöhön. Päättäjät eivät halua puhua lobbauksesta, sillä siitä tulee kansalle ensimmäiseksi mieleen korruptio. Vietnamin kansalais-yhteiskunnan tilaa kuvaavan Civicus-tutkimuksen mukaan mafian ja korruption sosiaalinen voima onkin suurempi kuin kansalaisjärjestöjen.

Sperin seminaarissa puhuneiden kansalliskokouksen edustajien mukaan lobbaus tulisi laillistaa niin, että kansalaisyhteiskunnan ja päättäjien vuorovaikutus olisi läpinäkyvää ja puolueetonta.

Sperin johtajan Tran Thi Lanhin mukaan lainsäätäjien on otettava huomioon yhteisöjen paikallistieto ja kulttuuriset arvot. Köyhyyden lievittäminen on mahdollista, mikäli päättäjät vierailevat yhteisöjen luona ja antavat mahdollisuuden keskusteluun, väittelyyn ja neuvotteluun viranomaisten kanssa.

Julkaistu Kumppani-lehdessä 11/2007