Käärmeet ennustajina
Kiinan Nanningissa on tutkimuskeskus, jossa tutkitaan maanjäristyksiä. Aluetta seurataan herkillä teknologisilla antureilla, mutta erityisen merkittävä menetelmä on käärmeiden tarkkailu. Paikallisen matelijafarmin herkkänahkaisia asukkeja seurataan internetkameran välityksellä vuorokauden ympäri.
Nanningin järistystutkimuskeskuksen johtajan Jiang Weisongin mukaan käärmeiden aistit ovat luontokappaleiden herkimpiä silloin, kun kyse on maankuoren liikkeiden enteilystä. Ne voivat aavistaa järistyksen yli sadan kilometrin päästä jopa viikkoa ennen kuin se tapahtuu.
Käärmeiden käyttäytyminen muuttuu vaaran uhatessa. Ne lähtevät pesästään vaikka keskellä talvea, ja jos järistyksestä on tulossa voimakas, ne pyrkivät jopa kiipeämään seinille pakoon päästäkseen.
Räpäten lapsille oikeutta
”Turpa auki – vapauta loistosi!” kehottaa kehitysyhteistyöjärjestö Plan Suomi Säätiö. Järjestön kilpailu haastaa suomalaisnuoret luomaan rap- ja hiphop-musiikkia YK:n lapsen oikeuksista. Kilpailun juuret ovat Senegalissa.
Tavoite on saada nuoret osallistumaan keskusteluun lapsen oikeuksista omalla kielellään ja keinoillaan. Räpätä voi niin omasta elämästään kuin globaaleista kysymyksistäkin. Teemoja ovat lapsen oikeus mielipiteisiin, koulutukseen, lepoon, vapaa-aikaan, tasa-arvoon ja väkivallalta suojeluun.
Kilpailuun osallistutaan yksin tai ryhmässä tehdyllä äänitallenteella 23. huhtikuuta 2007 mennessä. Jos riimittely tökkii, Planin työpajoista saa virikkeitä.
Voittajakappaleet levytetään, ja parhaat sanoitukset pääsevät lyriikkakirjaan.
Johannesburgissa käydään orjakauppaa
Ihmiskauppa on globaali ongelma, ja kauppiaat eri puolilla maailma käyttävät samoja keinoja.
Usein uhreille, enimmäkseen naisille ja lapsille, luvataan parempi elämä ulkomailla, mutta vastassa onkin karu todellisuus seksiorjana. Etelä-Afrikkaan ihmiskauppiaat tuovat uhrejaan Mosambikista ja Swazimaasta.
Kansainvälisen siirtolaisjärjestö IOM:n mukaan joka kuukausi vähintään tuhat mosambikilaista salakuljetetaan Etelä-Afrikkaan, jossa heidät myydään noin tuhannella randilla (106 eurolla).
UNICEFin valtuutetun Margie de Monchyn mukaan monet Etelä-Afrikan kaupungit toimivat myös kansainvälisten ihmiskauppaverkostojen markkinapaikkoina. Rikollisjärjestöt hankkivat uhreja edulliseen hintaan Johannesburgista, ja kuljettavat nämä edelleen Aasiaan ja Eurooppaan.
Seksityöläiset elättävät perheen
Prostituoituja halveksitaan Kambodzhassa avoimesti, vaikka heidän ansionsa ovat usealle perheelle elinehto.
Phnom Penhin katuprostituoitujen arjesta tehty tutkimus kertoo lohdutonta tarinaa köyhän Kaakkois-Aasian maan seksityöläisten elämästä.
Suurimman osan oli kadulle ajanut yksiselitteisesti köyhyys – eikä vain oma – sillä yli 80 prosenttia lähetti rahaa myös perheelleen. Eronneet naiset elättivät prostituutiolla lapsiaan, naimattomilla naisilla oli usein vastuullaan suuri sisarusparvi.
Naisten valinnanmahdollisuuksia rajaavat koulutuksen puute. Kirjoittaa osasi vain joka viides haastatelluista, lukutaitoisia oli puolet. Lähes kaikki tekivät töitä viikon jokaisena päivänä.
Seksityöläisten elämää leimaa pelko. Joukkoraiskaukset ovat tavallisia, niiden uhriksi oli joutunut yli 70 prosenttia haastatelluista. Näin siitäkin huolimatta, että suojelurahan maksaminen on yleistä, ja niitä keräävät poliisit.
Tappavaa kotityötä
Joka vuosi yli puolentoista miljoonan naisen ja tytön arvioidaan kuolevan siksi, että he altistuvat kotitöitä tehdessään myrkyllisille savukaasuille. Lähes puolet maailman ihmisistä syö ruokaa, joka on keitetty savuttavalla tulisijalla, polttoaineena puu, lehdet tai lanta. Avotulikeittiöitä käytetään paljon Aasiassa, Afrikassa ja Etelä-Amerikassa.
Sisäilman saasteista ei juuri puhuta, vaikka niiden arvellaan tappavan kaksi kertaa enemmän ihmisiä kuin ulkoilman saasteiden. Itse asiassa viisi prosenttia ulkoilman saasteista kertyy savuisen sisäilman päästöistä.
Orgaaniset polttoaineet, kuten lehdet ja lanta, ovat hengenvaarallisia siksi, että ne palavat tehottomasti eli tuottavat vähän lämpöä, mutta paljon kaasuja. Pahimmillaan savuavat hellat sisätiloissa tekevät keittiön ilmasta murhaavaa.
Google kutsuu supermiestä
Hakukonejätti Googlen hyväntekeväisyyssiipi Google.org on ilmoitellut vapaista työpaikoistaan näyttävästi muun muassa The Economist -lehdessä. Liikemiesvainulla varustettujen köyhyydenvähentäjien kannattaa siis suunnata Kaliforniaan.
Google.org kosiskelee leipiinsä työntekijöitä, joilla olisi käytännön kokemusta paitsi köyhyyden vähentämishankkeista Afrikassa myös tietotaitoa poliittisesta työstä. Lisäksi toiveissa on yrittäjätausta, kokemusta erilaisten yritysten pyörittämisestä ja franchising-toiminnan kehittämisestä, loistavat kirjalliset taidot ja tutkinto mieluusti tilastotieteestä – johtamiskykyä ja -kokemusta unohtamatta.
Google.org tarjoaa ihmemiehille – ja ihmenaisille – kelvolliset työsuhde-edut. Rekrytointisivu kertoo, että vanhempainvapaan ensimmäisenä kuukautena voi tilata työnantajan piikkiin 500 dollarilla valmisruokaa kotiin. Pääkonttorilla vaihdetaan tarvittaessa autoon öljyt. Toisaalta töihin pitää äitiyslomalta vääntäytyä jo kolmen kuukauden päästä, eikä vuosilomaakaan kerry kuin 15 päivää vuodessa.
Kaiken maailman kansanmurhia
Eteläafrikkalainen Anthony Brink toimitti Haagin kansainväliseen tuomioistuimeen tammikuussa 59-sivuisen dokumentin, jossa hän syyttää maanmiestään Zackie Achmatia kansanmurhasta. Murhavälineeksi Brink väittää hiv:n hoidossa käytettäviä lääkkeitä.
”Achmat on henkilökohtaisesti vastuussa siitä, että näitä lääkkeitä on saatavilla julkisesta terveydenhuollosta”, valittaa Brink.
Zackie Achmat on hiv-positiivisten etujärjestön TAC:n nokkamies. Järjestö on tehnyt hartiavoimin työtä sen eteen, että tartunnan saaneet saisivat nykylääketieteen suosittelemaa hoitoa.
Syytteen nostaneen Brinkin toimintaa rahoittaa säätiö, jonka vetäjä väittää vitamiinien olevan lääkehoitoa tehokkaampia hiv:n hoidossa – ja tekee bisnestä myymällä ja markkinoimalla omia vitamiinivalmisteitaan.
TAC on virallisessa kannanotossaan ilmoittanut, ettei aio lotkauttaa korvaansa Brinkin väitteille.
Sotalelut Irakin lasten suosiossa
Fallujassa toimiva kauppias Ahmed Ghazi ei täyttänyt puotinsa hyllyjä pehmoleluilla joulun alla, sillä hän tiesi, millaisia lahjoja Irakin lapset toivoivat.
”Viisainta on tuoda ulkomailta pyssyjen ja panssarivaunujen tyyppisiä leluja, sillä ne ovat pikkupoikien suosiossa. Lapset koettavat matkia sitä, mitä näkevät katsoessaan ikkunasta ulos”, Ghazi sano.
Myös tytöillä oli erityinen suosikkilahjansa. ”He tykkäävät enemmän itkevistä nukeista kuin niistä, jotka tanssivat, soittavat tai laulavat”, Ghazi jatkaa.
Lasten ongelmia bagdadilaisessa instituutissa tutkiva Nuha Khalil sanoo tyttöjen purkavan tukahdutettua suruaan leikkimällä äitiä, joka huolehtii pienestä tyttärestään.
”Katsoessaan ympärilleen he näkevät vain suremaan kokoontuvia naisia, jotka ovat menettäneet läheisiään. On likimain mahdotonta yrittää lohduttaa näitä pikkutyttöjä ja korvata heidän kokemiaan menetyksiä”, Khalil valittaa.
Useimpien lasten kotona on surua, koulutkaan eivät ole turvassa väkivaltaisuuksilta eikä ulkona ole juuri mitään ajanvietettä. Yhä useampi lapsi joutuu perheensä mukana maanpakoon, sillä kotimaansa jättää nyt arviolta 100 000 irakilaista kuukaudessa.
Asiaa tutkineiden psykologien mukaan lapset ovat liiankin hyvin perillä politiikasta. Raportin mukaan lasten mieliä hallitsevat aseet, luodit ja kuolema. He pelkäävät Yhdysvaltain miehitystä, mutta myös sieppauksia ja räjähdyksiä, mikä ilmeni oppimisvaikeuksina yli 90 prosentilla tutkituista lapsista. (IPS – Dahr Jamal ja Ali al-Fadhily).
Bogotásta vuoden kirjapääkaupunki
Maailman kirjapääkaupungin titteli menee tänä vuonna ensi kerran Latinalaiseen Amerikkaan. YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unesco on myöntänyt sen Kolumbian pääkaupungille Bogotálle.
Huomionosoituksen tarkoituksena on kannustaa lukemista, ja Bogotássa valmistellaankin nyt moninaisia tempauksia ja kampanjoita asian tiimoilta. Yksi kirjavuoden tempauksista on Bogotá 39, jossa annetaan ääni 39:lle latinalaisamerikkalaiselle alle 39-vuotiaalle kirjailijalle.
Kirjapääkaupunkivuosi avataan virallisesti 23. huhtikuuta, jolloin vietetään kansainvälistä Espanjan kielen päivää vuonna 1616 kuolleen espanjalaisen kirjailijan Miguel de Cervantesin muistoksi.
Kolumbian kulttuuri- ja matkailuinstituutissa kirjallisuusasioista vastaava johtaja Ana Roda kertoo, että pääkaupungin kirjailijoilta, kulttuurijärjestöiltä ja -ryhmiltä odotetaan parhaillaan aloitteita, joiden viranomaiset toivovat monipuolistavan juhlavuoden ohjelmaa.
Teema värittää huhti-toukokuulle ajoittuvia kirjamessuja. Messuja ja kirjastoja karttavat pääkaupunkilaisetkin pääsevät osallisiksi kirjavuodesta muun muassa joukkoliikenteen asemilla, joille perustetaan kirjanlainauspisteitä.
Kolumbian 42-miljoonaisesta väestöstä on lukutaidottomia 7,6 prosenttia. Pääkaupungissa osuus on vain 2,5 prosenttia, mutta köyhässä Chocón rannikkomaakunnassa jopa 20 prosenttia.
IPS – Helda Martínez
Julkaistu Kumppani-lehdessä 02/2007