Brasiliassa karnevaalit ovat vuoden tärkein juhla. Helmikuussa koko Brasilia pysähtyy hauskanpitoon. Maailman kuuluisimmat, suurimmat ja kauneimmat karnevaalit vietetään Rio de Janeirossa, jonka miljoonat köyhät ovat viiden päivän ajan rikkaita, kauniita ja rohkeita.
Kaksimetrinen ja raamikas, korkokenkiin, hameeseen ja punaiseen toppiin pukeutunut Paola Santhiago alias Marquete korostaa, että karnevaalit ovat erityisen tärkeä juhla Rio de Janeiron homoyhteisölle.
”Mutta eivät vain homot, vaan kaikki seksuaalivähemmistöt pääsevät karnevaaleilla esille. Sambatessa ihmiset unohtavat roolinsa ja vapautuvat.”
Marquete on São Clementen sambakoulun tanssijoiden kuningatar.
”Sambakoulut ovat homoyhteisölle tärkeä henkireikä. Täällä meitä ei syrjitä. Lähes jokaisessa sambakoulussa on vahva homoedustus.”
Rion homoyhteisö on näkyvä. ”Meitä on paljon ja tuemme toisiamme”, Marquete sanoo. Hän asuu puolet vuodesta Riossa, puolet Roomassa.
”Valitettavasti homot kärsivät paljon enemmän ennakkoluuloista ja syrjinnästä Brasiliassa kuin Euroopassa. Täällä on vielä vallalla macho-kulttuuri, joka ei suvaitse seksuaalista erilaisuutta.”
Brasilialainen macho-kulttuuri on myös hyvin ristiriitainen suhtautumisessaan homoseksuaalisuuteen. Yleisesti ajatellaan, että vain feminiini homo on oikea homo; maskuliinista ja hallitsevaa homoa ei koeta usein homoksi ollenkaan. Heteromiehet voivat näin ollen olla satunnaisissa homosuhteissa, mutta säilyttää silti vahvan heteroidentiteettinsä – ja homofobiansa.
Ennakkoluuloista huolimatta seksuaalivähemmistöt näkyvät avoimesti kaduilla. Feminiinit homot, transvestiitit ja transseksuaalit kantavat naisellisuuttaan ylväästi.
Naispareilla on hankalampaa. Machokulttuuri vaikuttaa siihenkin, että he pitävät paljon matalampaa profiilia. Julkisilla paikoilla ei juuri näe naispareja halailemassa, saati kävelemässä käsikkäin.
Vapautumiseen tarvitaankin karnevaalia, avoimen seksuaalisuuden juhlaa. Kun kaikki on sallittua, machoimmatkin heteromiehet voivat pukeutua naisiksi ilman leimautumisen pelkoa. Rio huokuu erotiikkaa ja monet löytävät itsestään uusia puolia.
Marqueten mielestä on tärkeää, että seksuaalisuudestaan vielä epävarmoilla nuorilla on seksuaalivähemmistöistä roolimalleja.
”Kun olin nuori, sambakuningattaret olivat minulle jumalattaria. Ihailin heitä ja samaistuin heihin. Karnevaalikuningatarten pukuloisto, karisma ja säteily vaikuttivat paljon siihen, mikä minusta tuli.”