Varakkaat egyptiläiset viihtyvät huviloillaan ja lomakohteissa. (Kuvaaja: Päivi Arvonen)
Varakkaimmat egyptiläiset eivät osaa kuvitella elämää ilman omaa ilmastoitua autoa, jonka ratissa on yleensä autonkuljettaja. Keskiluokkaiset suurperheet puolestaan ahtautuvat vuosikymmeniä vanhoihin, ilmastoimattomiin pikkuautoihin. Valtaosalla egyptiläisistä taas ei ole aina varaa edes julkisiin kulkuneuvoihin. Vaikka taksimatka Kairossa maksaa halvimmillaan vain 40 senttiä, se on silti monille luksusta.
Egyptin arkea jaksottavat uskonnolliset juhlat, joiden ympärille lomat keskittyvät. Tavallisille egyptiläisille loma merkitsee ajanviettoa kotona tai ystävien luona. Pidemmät matkat sukulaisten luo kuljetaan linja-autolla, minibussilla tai junan kolmosluokassa, jossa ilmastointi hoituu kesät talvet paljaista ikkunaluukuista.
Egyptin pieni varakas yläluokka ei voi olla näkemättä kansan valtaosan köyhyyttä ja kurjuutta, mutta kykenee sulkemaan kotimaansa todellisuuden oman maailmansa ulkopuolelle.
”Olen viettänyt elämäni kaikki kesät sukumme huvilalla Aleksandriassa Välimeren rannalla. Eihän Kairon kuumuudessa voi olla kesällä”, kertoo Kairon yliopiston eläkkeellä oleva historian professori Ahmed El Minshawy.
Lähes 80-vuotias herra matkailee ahkerasti tieteellisissä kongresseissa eri puolilla maailmaa ja Yhdysvalloissa veljensä perheen luona.
”Matkapäiviä kertyy vuodessa lähes kolmen kuukauden verran. Matkoillani haluan panostaa viihtyvyyteen ja siksi asun aina viiden tähden hotelleissa”, El Minshawy sanoo.
Ruotsissa Egyptin suurlähettiläänä työskennellyt, nykyään Egyptin liikenneministeriössä neuvonantajana toimiva Sameh Derar kertoo jääneensä koukkuun Pohjolan valoisiin kesäöihin.
”Minun on päästävä ainakin kerran kesässä Tukholman saaristoon saunomaan tuttavieni huvilalle. Harkitsin oman huvilan hankkimista Tukholmasta, mutta en pidä kylmästä talvesta”, Derar kertoo.
Itämaista tanssia ja beduiinimarkkinoita
”Minun on pakko päästä Punaisenmeren rannalle, mieluiten Sharm el Sheikiin, ainakin kolmesti vuodessa”, kertoo Lähi-idän suurimman rakennusliikkeen Arab Contractorsin pr-tehtävissä työskentelevä sinkkunainen Magda Shorba.
Kiireistä arkea elävä liikenainen ei malta olla aloillaan rantalomallakaan.
”Missä tahansa hotellissa majoitunkin, vedän aina omaksi ilokseni liikuntaryhmiä muille hotellivieraille. Olen erikoistunut itämaiseen tanssiin ja faaraoaerobiciin.”
Kulttuurien välisestä dialogista kiinnostunut Shorba haluaa rikkoa rajoja. Hotellilomien illat sujuvat usein pianistin säestyksellä itämaisen tanssin tahdeissa.
”Yleensä ihmiset innostuvat ja tulevat mukaan tanssimaan, mutta joskus joku paheksuu sitä, että tanssin ja pukeudun vähemmän peittävästi, vaikka olen muslimi. Kritiikistä syntyy aina hedelmällisiä keskusteluja.”
Diplomaattiperheen tytär Nagwa Mahdy tottui jo lapsena kansainväliseen elämään. Perhe eli myös Suomessa 1960-luvulla. Suomi onkin yksi Mahdyn lempilomakohteista, ja hän on vieraillut maassa lukuisia kertoja. Mahdy kyllästyi kotirouvan arkeen kymmenisen vuotta sitten ja perusti oman yrityksen.
”Nykyisin matkani liittyvät aina korusuunnittelijan työhöni. Rakastan arabikulttuurin perinteitä ja kerään vanhoja koruja ja vaatteita erityisesti Egyptin beduiinien asuinalueilta. Haluaisin tutustua myös Aasian kansanperinteeseen”, Mahdy kertoo innostuneesti.
Kaupunkikoti Lontoossa, linna Ranskassa
Egyptin yläluokan ulkomaanmatkailua rajoittaa usein ainoastaan viisumipakko. Vain kaksoiskansalaisuuden haltijat voivat matkustaa täysin vapaasti vieraan maan passilla.
Liikemies Mohammed Basiouny on naimisissa englantilaisen naisen kanssa ja perhe asui pitkään Lontoossa. Kaikilla perheenjäsenillä on Egyptin passien lisäksi Iso-Britannian passit.
”Pidämme Lontoon kotiamme siltä varalta, että joku lapsistamme lähtee Englantiin opiskelemaan. Ja onhan Lontoossa käydessä toki mukavampaa olla omassa kodissa kuin hotellissa”, Basiouny kertoo.
Perheen Lontoon kodista huolehtii ympärivuotisesti neljä työntekijää, jotka pitävät kodin kunnossa isäntäväen vierailuja varten. Nykyään perhe viettää lähes kaikki lomansa Ranskan Normandiasta hankitussa pienessä linnassa.
”Rakastan Ranskan maaseutua ja kulttuuria, mutta Ranskassa ei ole kovin mukavaa elää ulkomaalaisena, etenkään egyptiläisenä. Hyvistä suhteista, varallisuudesta ja ranskan kielen taidosta huolimatta koemme olevamme siellä toisen luokan kansalaisia ja ikuisesti ulkopuolisia”, Basiouny kritisoi.
Valtaosalla vähän vaihtoehtoja
Egyptiläisistä ainakin viidesosa, 16 miljoonaa, elää köyhyysrajan alapuolella. Koulutetun keskiluokankin elämä on usein jatkuvaa taistelua toimeentulon eteen. Valtaosa egyptiläisistä voi vain haaveilla lomamatkoista.
Keskivertokairolaisen loman- ja vapaa-ajanvieton tulee olla ilmaista tai lähes ilmaista. Perheet suosivat eväsretkiä puistoihin tai mille tahansa keskustan viheralueelle – vaikkapa vilkasliikenteisen kadun varteen. Nuoriso kansoittaa Kairon keskustan rantakadut ja sillat lomapäivinä.
Moni egyptiläinen käyttää lomansa pienen budjetin pyhiinvaellusmatkoihin kotimaassa. Muslimit käyvät hakemassa siunausta pyhimysten haudoilta etenkin näiden kuoleman muistopäivinä. Egyptin ortodoksikristityt vierailevat ahkerasti vanhoissa luostareissa.
Onnekkaassa asemassa ovat ne kairolaiset, jotka voivat kesällä majoittua sukulaisten luo Aleksandriaan tai muualle pohjoisrannikolle ja nauttia välimerellisestä rantaelämästä.
Julkaistu Kumppani-lehdessä 06-07/2007