Karibianmeren rannikolla, lähellä pohjoiskolumbialaista Santa Martan kaupunkia, kohoaa Sierra Nevada de Santa Marta, maailman korkein merenrannalla sijaitseva vuoristo. Sen korkeimmat huiput siintävät 5 775 metrissä.
Kaupungin kupeessa sijaitsee aluetta aikoinaan asuttaneelta tayrona-kansalta nimensä saanut Tayronan kansallispuisto, tuhansien kolumbialaisten ja länsimaalaisten turistien suosittu lomakohde.
Espanjalaisten siirtomaaherrojen tieltä raivatut tayronat puolustivat maitaan sinnikkäästi, kunnes joutuivat pakenemaan ylös Sierra Nevadan vuorille. Nykyisin tayronia ei enää ole, mutta heidän moniin etnisiin ryhmiin jakautuneet jälkeläisensä asuttavat aluetta edelleen, omissa kylissään valtaväestöstä erillään.
Unescon maailmanperintökohteeksi julistaman Tayronan luonto on korkeuserojen tuomien ilmastovaihtelujen vuoksi erityisen monimuotoinen. Lähes autioine rantoineen ja tiheine metsineen alue on vielä suhteellisen neitseellisessä tilassa.
Suurilla kivenlohkareilla porrastetut polut ja paikoittaiset rauniot ovat merkkejä vuosisatojen takaisesta alkuperäisasutuksesta.
Kulutuksen katalat
seuraukset
Tayronassa lomailevat turistit majoittuvat pääosin leirintäalueille. Niiden kyljessä sijaitsevien rantojen kauneus häikäisee. Yhtä silmäänpistäviä ovat kuitenkin puhtaille rannoille jätetyt roskat.
”Matkaa roskiksille on vajaat sata metriä! Meitä kolumbialaisia ei ole kasvatettu pitämään ympäristömme siistinä”, puistossa lomaileva Isabel Sorela sanoo.
Tällä kertaa lähes kaikki leiriytyjät ovat kuitenkin länsimaisia.
Lähikylässä asuva turistiopas Wilson näkee roskaamisen asenteellisena ongelmana. ”Turistit voivat kokea, että maksaessaan yöpymisestä leirintäalueella he vapautuvat muusta yhteisvastuusta.”
”Kansalaisvelvollisuuksien laiminlyömistä ei voi kuitenkaan ostaa rahalla. Vähintä mitä kävijä voi tehdä, on huolehtia omista roskistaan. Ne voi pakata pieneen pakettiin ja viedä lähtiessä mukanaan.”
Luonnonpuiston pääsylippuun on kirjattu ohjeet, jotka neuvovat toimimaan juuri näin.
Matkaoppaissa Tayronassa kävijöitä kielletään roskaamasta intiaanien pyhiä maita. Aruacojen henkinen johtaja eli mamo Francisco Zalabata kertoo alueen kansojen pitävän Sierra Nevadan vuoristoa koko maailman syntypaikkana, josta on tärkeää pitää huolta.
Aruaco-intiaanien lisäksi yksi tayronien jälkeläiskansoista ovat koguit, joita yhä asuu puiston alueella. Ihmiskunnan isoveljiksi itseään nimittävät koguit kokevat että Universaali Äiti on antanut heille tehtäväksi toimia esimerkkinä vastuuntunnosta, jotta elämä planeetallamme säilyisi.
”Puistossa näkyvä valtava kuluttaminen ei ole enää kenenkään hyvinvoinnille eduksi.”
”Kulutus nähdään yhteiskuntaa pyörittävänä voimana. Luonnonvarat ovat kuitenkin rajallisia. Selvimmin kulutuksen jäljet tulevat esille juuri Tayronan kaltaisissa paikoissa, jotka muuten ovat säilyneet koskemattomina. Tällaiset paikat katoavat maailmasta nopeasti, jos ihmiset ajattelevat, että rantojakin voi ostaa rahalla kuin kertakäyttötavaraa”, Wilson sanoo.