Delhi ostaa sammakoita
Delhin viranomaiset toivovat sammakoista apujoukkoja denguekuumeen torjuntaan. Kaupunki ostaa tuhansittain sammakoita, joiden tehtäväksi se on määritellyt verenhimoisten ja tauteja levittävien moskiittojen syömisen.
Torjunta-aineet ja saasteet ovat hävittäneet kaupungin oman, ennen runsaana kukoistaneen sammakkokannan.
Sammakkotorjunnan toimivuudella on epäilijöitä ja delhiläisten luonnonsuojelujärjestöjen mukaan viranomaisten ja poliitikkojen olisi järkevämpää sijoittaa rahaa vesistöjen puhdistamiseen sen sijaan, että he maksavat naapuriosavaltioiden maanviljelijöille näiden kaupunkiin tuomista sammakoista.
Nopeille toimille on joka tapauksessa tarvetta, sillä kansallisen malariainstituutin tutkimuksen mukaan moskiittopopulaatio on kasvanut viime vuodesta peräti 45 prosentilla.
Viime vuonna denguekuumeeseen sairastui 3 000 ihmistä, joista 60 kuoli. Denguekuumeen lisäksi moskiitot levittävät myös muita vakavia sairauksia, kuten malariaa.
Vähemmistöjen syrjintä ennakoi konfliktia
Vähemmistöjen oikeuksien loukkausten lisääntyminen kertoo konfliktin puhkeamisen uhasta, varoitetaan kansainvälisen vähemmistöpoliittisen Minority Rights Group Internationalin hiljakkoin julkaistussa raportissa Minority Rights: The Key to Conflict Prevention.
Järjestö painottaa, että mikäli loukkauksiin puututaan jo varhaisessa vaiheessa, konflikti voidaan välttää tyystin.
Raportin mukaan kriisit niin Darfurissa, Tshetsheniassa, Kashmirissa, Kosovossa kuin Sri Lankassakin osoittavat, miten konfliktit syttyvät ja saavat lisävoimaa etnisistä, kielellisistä, uskonnollisista ja kulttuurisista kysymyksistä.
Minority Rights Group Internationalin mukaan avainasemassa vähemmistöjen suojelussa ja konfliktien estämisessä ovat identiteettiin, taloudelliseen ja poliittiseen osallisuuteen, maaoikeuksiin, oikeudelliseen suojaan ja syrjimättömyyteen liittyvät seikat. Järjestö listaa myös kymmenen ohjetta konfliktin jälkeisen tilanteen vakauttamiseksi.
Oikeudellisesti ja taloudellisesti syrjimättömän lainsäädännön lisäksi esimerkiksi vihapuheesta tulee tehdä rangaistavaa ja vähemmistöjen kielen ja kulttuurin kunnioitusta tulee opettaa kaikissa kouluissa.
Raportti perustuu kaksivuotiseen tutkimustyöhön. Sen tekijät ovat haastatelleet muun muassa vähemmistöryhmien edustajia ja konfliktialueilla toimineita viranomaisia ja YK:n työntekijöitä.
Kiina rakentaa toimitiloja Afrikan Unionille
Kiina rahoittaa 150 miljoonalla dollarilla Afrikan unionin päämajakortteleiden laajennusta Addis Abebassa. Uudet rakennukset nousevat entisen vankilan paikalle, josta Addis Abeban kaupunki lahjoitti yhteistyöjärjestölle tontin jo vuonna 2004.
AU:n omat varat eivät kuitenkaan ole riittäneet rakennushankkeen toteuttamiseen. Toimistotilojen lisäksi Kiina rakentaa asuntoja Afrikan unionin virkailijoille.
Kiina on avustanut ja avustaa monissa Afrikan maissa muun muassa tie-, sairaala- ja satamahankkeita.
Kiinan antama kehitysapu poikkeaa länsimaiden antamasta siten, että Kiina ei aseta avustamilleen maille esimerkiksi makrotalouden hoitoon liittyviä ehtoja.
Krokotiilit suojelevat tiikereitä
Sunderbanin luonnonsuojelualueella Länsi-Bengalin osavaltiossa uhanalaisten bengalintiikereiden elämää ovat historiallisesti uhanneet salametsästäjät. Nyt tiikereille on ilmaantunut suojelijoita yllättävältä taholta. Alueen mangrovemetsiin vapautetut neljäsataa krokotiilia pelottavat tiikerintappajia ja pitävät heidät pois viidakosta.
Matelijat ovat vallanneet salametsästäjien viidakkoon tallaamat polut, joille ne etenkin talviaikaan nousevat suurin joukoin lekottelemaan ja lämmittelemään.
Krokotiilien tuoma turva on tiikereille tarpeen. Wildlife Institute of Indian hiljakkoin julkaiseman raportin mukaan bengalintiikerien määrä Intiassa on paljon aiemmin arvioitua 3 700 yksilöä vähäisempi.
Sunderbanin luonnonsuojelualueella näitä harvinaisia kissapetoja elää 270.
Saako merenneitoa syödä?
Merten ympäröimässä Etelä-Afrikassa on tarjolla toinen toistaan herkullisempia mereneläviä niin toreilla kuin ravintoloissakin. Osaa lajeista kalastetaan kuitenkin niin paljon, että niiden kannat uhkaavat huveta.
Viime vuoden lopulta alkaen nälkäinen kuluttaja on voinut kala-annosta valitessaan tarkistaa tekstiviestillä, kuuluuko tarjolla oleva eväkäs uhanalaisiin lajeihin. Suosituksi osoittautuneen palvelun takana on paikallinen ympäristöjärjestö Sassi.
Vastausviesti kertoo, kuinka suotavaa kyseisen kalalajin syöminen on. Lajit on jaettu kolmeen luokkaan. Vihreällä listalla olevien kalojen kanta kestää kalastuksen hyvin, oransseja on jäljellä huolestuttavan vähän. Punaisen listan kalojen myynti on Etelä-Afrikassa laitonta.
Huolestuneet kuluttajat ovat käyttäneet palvelua tiuhaan. Useimmin on kysytty tietoja kingklipistä eli kapinrihmanilkasta. Palvelusta on myös tarkistettu, kuuluvatko merenneito tai Nemo uhanalaisiin lajeihin.
Auringolla toimiva taskulamppu
Entinen amerikkalainen ilmavoimien lentäjä, diplomaatti ja öljyalan työntekijä Mark Bent on kehittänyt tehokkaan aurinkotaskulampun, New York Times kertoi toukokuussa.
Taskulampussa on litteä aurinkopaneeli, josta tavalliset patterit ladataan. Taskulamppu valaisee kertalatauksella noin viikon verran.
Bentin aurinkotaskulamppu on erityisen hyödyllinen kehitysmaissa, missä noin kahdelta miljardilta ihmiseltä puuttuu luotettava ja ympäristöystävällinen valon lähde.
Aurinkolamppua testattiin pakolaisleirillä Etiopiassa, ja tulos oli rohkaiseva. Tehokkaampi valaistus on parantanut yleistä turvallisuutta.
Kotimaassaan Bent on aloittanut niin sanotun osta ja lahjoita -ohjelman, jossa hän lahjoittaa yhden taskulampun kehitysmaille, jos ostaja suostuu maksamaan ostamastaan tuotteesta hieman enemmän kuin normaalin myyntihinnan.
Egypti kieltää tyttöjen ”ympärileikkauksen”
Egyptin hallitus on ilmoittanut säätävänsä lain, joka kieltää yksiselitteisesti tyttöjen sukuelinten silpomisen. Ilmoitusta edelsi 12-vuotiaan tytön kuolema ympärileikkaukseksikin kutsutun silpomisen seurauksiin. Tapahtuma sai paljon julkisuutta maan tiedotusvälineissä.
Itse asiassa kyseinen kielto on ollut voimassa jo lähes kymmenen vuotta, mutta käytännössä laki on jättänyt lääkäreille mahdollisuuden suorittaa toimenpide ”erityisistä syistä”.
Enää porsaanreikiä ei jätetä, joten terveydenhuollon ammattilaisillakaan ei ole oikeutta tehdä toimenpidettä missään olosuhteissa.
Egyptin uskonnolliset johtajat kiittävät kieltoa. Sekä suurmufti että koptilaisen kirkon johtaja painottavat, ettei tyttöjen sukuelinten silpomiselle löydy perusteita sen paremmin Koraanista kuin Raamatustakaan.
Viimeisimpien selvitysten mukaan 90 prosenttia egyptiläisistä naisista on käynyt läpi leikkauksen. Käytäntö on yleinen sekä kristittyjen että muslimien parissa.
Nykyuskontojen sijaan tämän naisten ihmisoikeuksia loukkaavan perinteen arvellaan juontuvan muinaiseen Egyptiin ja tuolloin harjoitettuihin riitteihin.
Heitä joita me emme näe
Monelle tuntematon Chagasin tauti on aiheena elokuussa Suomessa nähtävässä Cartas a Nora (Kirjeitä Noralle) -dokumentissa. Siinä seurataan Barcelonassa työskentelevää bolivialaistyttöä, joka lähettää palkkansa kotimaahansa Chagasin taudin runtelemalle perheelleen. Tautiin löytyy vain muutama kallis lääke – eikä lääketehtaita kiinnosta kehittää vaihtoehtoja köyhien hoitamiseksi.
Chagasin taudin aiheuttaa alkueläin, joka leviää tsetse-kärpäsen puremasta. Chagasin tautiin eli amerikkalaiseen unitautiin kuolee Keski- ja Etelä-Amerikassa vuosittain noin 50 000 ihmistä.
Afrikkalaisen trypanosomiaasin eli unitaudin tartuntamääristä ei ole tarkkaa tietoa, mutta Maailman terveysjärjestö WHO arvioi tautitapausten määräksi yli 300 000.
Unitauti aiheuttaa alkuvaiheessa muun muassa kuumeen ja sydänkivun kaltaisia oireita. Kroonistuessaan se leviää keskushermostoon ja johtaa jatkuvaan väsymykseen sekä uneliaisuuteen.
1980-luvulla yli 20 miljoonan ihmisen arvioitiin kantavan Chagasin tautia. Latinalaisessa Amerikassa on kuitenkin taisteltu tautia vastaan hyvin tuloksin – nykyään tartuntoja arvioidaan olevan noin kahdeksan miljoonaa.
Chagasin tauti pyritään eliminoimaan vuoteen 2010 mennessä, kertoi WHO heinäkuussa. Järjestö julkaisee vielä tämän vuoden aikana viisiportaisen ohjelman, jonka mukaisesti Chagasin vastainen työ etenee.
Espanjalaissyntyisen Isabel Coixetin Cartas a Nora on yksi viidestä episodielokuva Invisiblesin dokumentista. Invisibles esitetään Espoo Ciné -elokuvajuhlilla elokuun lopussa.
Elokuvan tuotantoa on tukenut kansainvälinen Lääkärit ilman rajoja -järjestö, jonka tavoitteena on tuoda tasa-arvoa maailman terveydenhuoltoon.
Invisibles tuo Chagasin taudin lisäksi esiin muitakin epäkohtia, jotka eivät ole näkymättömiä, mutta joita maailma ei halua nähdä: Ugandan lapsisotilaat, Kongon sisällissodan aikaiset naisten massaraiskaukset ja sotien orvoiksi jättämät lapset.
Espoo Ciné 21.-26.8. Lähde: WHO
Kansanparantajat mukaan
Kongon tasavallan uudessa kansanterveysstrategiassa virallistetaan yrttihoitoja käyttävien kansanparantajien rooli terveydenhuollossa.
Yksi strategian keskeisistä tavoitteista on edistää kansanparantajien käyttämien yrttien vaikutusten tieteellistä tutkimusta. Samalla kannustetaan lääkäreitä ja parantajia vuoropuheluun ja tietojen vaihtoon.
Maailman terveysjärjestö WHO tukee Kongon tasavaltaa hankkeessa. Myös WHO:n omassa Afrikan aluestrategiassa lääketieteen ja kansanparannuksen vahvuuksien yhdistäminen on nostettu yhdeksi prioriteetiksi.
Modernin lääketieteen palvelut ovat korkean hintansa takia useimpien kongolaisten ulottumattomissa, ja sairastuneet turvautuvat tavallisesti parantajiin ja heidän suosittelemiinsa yrttihoitoihin.
WHO:n vuoden 2003 arvion mukaan kaikista afrikkalaisista 80 prosenttia hakeutuu sairastuessaan ensisijaisesti kansanparantajan vastaanotolle.
Elokuun kelpo kapine: Ekologinen palmunlehtiastia
Loppukesän piknikeille ei kannata hankkia muovisia tai pahvisia, puistonurmikkoja pitkään ”koristavia” kertakäyttöastioita.
Ekologiset palmunlehtiastiat voi pestä käsin ja käyttää uudelleen viidestä kymmeneen kertaan. Ja ne ovat vieläpä jämäköitä, yksilöllisiä ja hauskannäköisiä esineitä!
Astioiden valmistustapa ottaa ympäristön kauniisti huomioon: Kun palmu kasvaa, sen alimmat lehdet kuivuvat ja tippuvat luonnostaan. Pudonneet lehdet puhdistetaan, kuumennetaan ja lopuksi prässätän lautasen muotoon.
Vaikkei ekolautanen kannakaan Reilun kaupan merkkiä otsallaan, Maailmankauppojen liiton edustajat ovat käyneet Intiassa Dhundanin kylässä toteamassa, että myös työolosuhteet ovat reilut.
Lautasia tuotetaan kuitenkin vielä niin pieniä määriä, etteivät ne saa merkkiä. Aina reilun merkki ei siis tarkoita reiluinta.
Julkaistu Kumppani-lehdessä 08/2007